Slider

♡ Olympus E-M5 Mark II

6/23/2018

*Yhteistyössä Olympus


Olen itse lähestynyt kuvaamista aina enemmän taiteellisesta kuin teknisestä näkökulmasta, ja siksi kameroiden tekninen puoli on minulle edelleen mystistä aluetta, josta opin lisää edelleen joka päivä. Kamera on tavallaan kuin pieni tietokone, jossa riittää huimasti opittavaa, jotta ruutuun saa lopputulokseksi juuri sellaisen kuvan kuin haluaa. Kirjoitan kuitenkin tänään uudesta kamerastani ihan "ihmisten kielellä" sillä siten ymmärrän itsekin kuvaamista parhaiten!

Teknisistä tiedoista voit lukea lisää täältä.


Olympus astui elämääni aikoinaan erään blogikamppiksen kautta vuosikausia sitten. Ihastuin jo silloin peilittömien Olympus-kameroiden pieneen kokoon sekä mielestäni helppoon ja loogiseen käyttöjärjestelmään. Olympuksesta tulikin tuolloin ehdoton suosikkini lifestyle -kuvaamisessa ja ennen kuin huomasinkaan, upouusi järjestelmäkamerani olikin jäänyt pölyttymään hyllyn perälle ja käytin sitä enää vain konsertteja kuvatessani. 

Samaan aikaan Olympuksen ilosanoma levisi bloggaajien keskuudessa muutenkin, ja siitä tuli niin ikään yleinen vitsi niin bloggaajienkin kuin lukijoidenkin keskuudessa, että kaikilla bloggaajilla on aina Olympuksen kamera. Erilaisissa tapahtumissa aina hihitytti, kun pöydällä oli rivissä jono samanlaisia Olympuksia.

Se ei kuitenkaan ollut mitään sattumaa. Näppärän kokonsa lisäksi Olympuksen kamerat tuntuivat jo tuolloin olevan aikaansa edellä, ja sopivat siksi bloggaajien käteen erinomaiseksi. Nyt, 5-6 vuotta myöhemmin, on Olympus mielestäni edelleen tietynlainen edelläkävijä niin kameran sisäisissä kuin ulkoisissakin ominaisuuksissa, joista mainittakoon esimerkiksi kattava "asuste"-valikoima (visuaalisesti kauniit kamerahihnat, kameralaukut jne.) ja sisäisistä ominaisuuksista esimerkiksi kameran sisäinen Wi-Fi ja virheettömästi pelittävä Olympus-appi (siitä lisää myöhemmin tässä postauksessa).

Vuosien saatossa olen aiemmin testannut (muistaakseni) neljää eri Olympuksen kameraa aktiivisesti ja joka kerta ollaan menty mielestäni parempaan suuntaan. Onkin ollut tosi hienoa päästä konkreettisesti näkemään ja kokemaan PEN- ja OM-D -kameroiden kehitys jo näinkin lyhyessä ajassa! E-M5 Mark II on nyt viides kokeilemani Olympuksen kamera, ja toistaiseksi se on mielestäni jälleen päihittänyt kaikki edeltäjänsä.


Olympus E-M5 Mark II 


Otin kameran käyttööni pari viikkoa sitten, ja päätin heti lähteä ulkoiluttamaan sitä Hernesaaren Rannassa muutamalla keikalla, johon en uskonut saavani ottaa järjestelmäkameraani ja muuta sen kalustoa mukaan. (Tästä kokeilusta postauksen lopussa muutama esimerkkikuva!)

Olen kokeillut aina välillä Olympusta keikkakuvaukseen, mutta en ole saanut sitä toimimaan itselläni. Jotenkin vanha tuttu järjestelmäkamera on vaan aina vienyt voiton ― nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa tuntuikin siltä, että E-M5 Mark II peseekin järjestelmäkamerani ihan 6-0. Kuvaaminen tuntui niin käsittämättömän helpolta, ja kamera oli kuitenkin vielä kaiken lisäksi ensimmäistä kertaa käytössä ja siksi hieman vieras, vaikka Olympuksen kamerat ovatkin muuten itselleni entuudestaan tuttuja.

Kamera toimi tosi nopeasti, tarkennus tuntui suhteellisen helpolta, ja kamera antoi ihan käsittämättömän skarppia ja freesiä kuvaa jokaisella laukaisulla. Tuntui siltä kun kamera olisi melkein ajatellut puolestani, eikä minun tarvinnut hirveästi miettiä sitä teknisyyttä (josta postauksen alussa puhuin) ja asetusten säätämistä, vaan pystyin puhtaasti keskittymään siihen minkälaisia kuvia haluan muuten luoda.

Huippua kamerassa oli myös se, että (jo valmiiksi hiljaisen) suljinäänen saa halutessaan kokonaan pois! Tämä on ollutkin jo kaivattu ominaisuus ja tarpeellinen kuvatessa esimerkiksi säikkyjä eläimiä, tai muuten vain hiljaisessa tilassa (akustinen konsertti, haastattelu tms. tapahtuma) jolloin ei halua tuoda mitään ylimääräisiä häiriöitä tilanteeseen mahdollisesti pilaamaan kuvaa. Hiljensin itse laukaisimen heti, jottei se herättäisi huomiota keikan välispiikkien aikana.

Ihastuin kameraan heti ensikokeilulta niin paljon, että ensimmäistä kertaa koskaan mielessäni heräsi ajatus; mitä jos luopuisin järkkärikalustostani kokonaan ja vaihtaisinkin kokonaan vain tähän Olympuksen kameraan? Jos tämä kamera toimisi näin hyvin keikkakuvauksessa, tuntuu ajatus painavaan, työlääseen järjestelmäkameraan palaamisesta vain hölmöltä. Onko tulevaisuus todella peilittömissä kameroissa?

Hölmöä on myös pitää kahta eri kalustoa, jonka linssit eivät sovi toisilleen, kun voisin esimerkiksi myydä järkkärikalustoni ja hankkia niiden tilalle erilaisia Olympuksen herkkulinssejä. Olen kuitenkin pitänyt tätä tähän asti tarpeellisena, sillä järjestelmäkamerani on soveltunut erityisesti keikkakuvaukseen, ja Olympuksen settini taas on ollut ihan korvaamaton kaikkeen muuhun kuvailuun (ja huomattavasti kevyempi kantaa mukana). Nyt kuitenkin Olympus alkoi jo ensikokeilulla ottaa jalansijaa järjestelmäkamerani tontilta, ja vanha tuttu järkkärini alkoi jäädä vertailussa monessa seikassa alakynteen:

  • Järjestelmäkamerani painaa 1467g kun taas Olympus E-M5 Mark II 469g ― siis about kilon vähemmän!! Etenkin pidemmillä kuvausreissuilla (kuten monta päivää kestävillä festareilla) alkaa järjestelmäkamerani paino jo nykyään tuntua niskassa ja hartioissa.
  • Pienen kokonsa vuoksi sekä Olympuksen kamera, että isompikin linssikokoelma kulkisivat helposti mukana, verrattuna järkäle järjestelmäkameraani, jonka kanssa muutama painava linssikin jo tuntuu vähän vaivalloiselta.
  • Olympus tarjoaa ilmaiseksi Image Share -sovelluksen, joka on ollut itselläni käytössä jo vuosia. Sillä saa älypuhelimen yhdistettyä suoraan kameran Wi-Fiin, jolloin kuvat saa valittua ja tuotua nopeasti puhelimeen! Lisäksi appi toimii myös hyvänä kaukosäätimenä, sillä appia voi käyttää myös kauko-ohjaukseen niin, että aukkoa, suljinaikaa ja muita asetuksia voi säätää puhelimesta kameraan koskematta. Tästä on tullut itselleni korvaamaton ominaisuus, ja järjestelmäkamerani ei itsessään tarjoa Wi-Fiä tai mitään näistä työkaluista.
  • Lisäksi Olympuksen kuvanvakaaja on parantunut ihan huimasti! Poikkeuksellisesti rungossa sijaitseva kuvanvakaaja mahdollistaa sen, että kuvat eivät juuri tärähdä hämärässäkään, mikä on suuri apu esimerkiksi hämärillä klubikeikoilla!

Harkitsen siis vahvasti järjestelmäkamerastani luopumista ja lopullisesti siirtymistä Olympuksen maailmaan myös keikkakuvauksessa. Niin iso päätös kuitenkin kaipaa vielä pientä testailua alleen, joten E-M5 Mark II voisikin vielä kulkea kesän keikat mukana testissä ennen lopullista päätöstä. ☺ Ilmoitelkaa, jos lopullinen päätös kiinnostaa!


Esimerkkikuvia

Latest Instagrams

© Joanna Hearts. Design by FCD.