SLIDER

JOANNA HEARTS


Helsinkiläinen musiikkibloggaaja ja internetin supersankari, jonka voi löytää valokuvaamasta festarilavojen kupeesta, fiilistelemästä keikkoja pikkuklubien takanurkasta, tai selailemasta Spotifyn uutuuksia yön pikkutunneilla.

UUTISKIRJE

 

Το σπίτι μου

Oliko elämäni Rodoksella jotenkin merkittävästi erilaista kuin elämäni täällä Helsingissä? En osaa verrata kahden kulttuurin välissä eletyn elämäni kahta puoliskoa toisiinsa. Minun elämäni on Suomessa, ja kaikki minun ystäväni ja lähes kaikki muistoni ovat täällä myös. Talvet täällä ovat hemmetin kylmiä ja aivan liian pitkiä ja kesäaika on ohi minuutissa. Täällä on vaikea tutustua uusiin ihmisiin mutta kun niin käy, he harvoin puhuvat tunteistaan. Mutta tämä on minun kotini.

Ikävöin silti Rodosta, siellä taivas on yhtä sininen kuin kukkivaa saarta ympäröivä meri. Lämpö siellä ei koskaan lopu, ruoka siellä ei koskaan lopu, ihanat ihmiset siellä eivät koskaan lopu ja hienojakoinen, täydellinen rantahiekka ei ikinä koskaan lopu. Kreikka tuoksuu Kreikalle ja ihmiset siellä sanovat kaiken ääneen heti ja kovaa. Siellä voi kurottaa kohti rypälepyyta omine pikku kätösinsä suoraan makuuhuoneen ikkunasta ja kulkukissanpentuja on helppoa, vaikkei toki hygienistä ottaa lemmikiksi. On helppoa antautua ja menettää sydämensä Kreikkaan, ja se on minun kotini myös.

EN: Was my life in Rhodes somehow spectacularly different than my life here in Helsinki? I can't really compare these aspects of my life even after living in between these two cultures. My life is here in Finland. So are all of my friends and most of my memories. The winters here are cold and last for a lifetime. Summer is over in a minute. It's hard to make new friends in Finland and when you do they hardly speak of their emotions. But this is my home.

In Rhodes the sky is as blue as the ocean surrounding the beautiful blooming island. The warmth never runs out, the food NEVER runs out, the beautiful people there never run out and the perfect, fine sand will never ever run out. Greece smells like Greece and the people there say absolutely everything out loud whether you'd like them to or not. And they say it loud. In Greece you can casually reach out to grab grapes straight from your bedroom window and stray kittens are so easy, though not that hygienic to take in as a pet. It's so easy to surrender and lose your heart in Greece, and it is my home as well.

19 kommenttia

  1. Täytyy ihan mielenkiinnosta kysyä että oletkos seurannut mun Kreikan matkaa...? :) Viides viikko meneillään eikä täältä meinaa malttaa lähteä pois.... ^_^



    Kreikka <3 <3 <3

    VastaaPoista
  2. Oi, kuinka ihana postaus! Harvoin löytää indiedaysista blogia jossa ei näy vaatteen vaatetta uusimmassa postauksessa :) Sen takia en yleensä täällä edes jaksa käydä. Kiitän ihanasta postausesta.



    Kuvat ovat ihanan tunnelmallisia, romanttisia ja erittäin houkuttelevia. Ehkä minun on käytävä Kreikassa joskus. Rakastin eritoten kuvia jotka olit ottanut paikallisista - niissä oli jotain viehättävää. Voisin kuvitella, että jollain Kreikan saarella olisi ihana kirjoittaa.

    VastaaPoista
  3. Sori, tää ei liity aiheeseen nyt mitenkään, mutta katoin sunnuntaina alkanutta "Olipa kerran" -ohjelmaa, niin siinä yksi henkilöistä on Ilkeä Kuningatar ja ihastuin heti siihen miten hänet oltiin sitten puettu ja meikattu. Niin tuli mieleen, että ois kiva nähä jos sä tekisit sitten jonkun meikki- ja hiuspostauksen siitä inspiroituneena?:D oisko mahollista, tykkäisin niin paljon nähä sen, oot niin taitava kaikissä näissä jutuissa! voin laittaa pari esimerkkikuvaa tähän mitä netistä löysin: http://cdn05.dayviews.com/bloglovin/bcaf679bfb4c7197636941731bbce51390a359ca/d/aHR0cCUzQSUyRiUyRjMuYnAuYmxvZ3Nwb3QuY29tJTJGLThrNDY0eHo2UnNJJTJGVDdneUw2OWRrRkklMkZBQUFBQUFBQUJqZyUyRk5vbWxvSXAzaHVVJTJGczE2MDAlMkZ0dW1ibHJfbHpiaWNmcHdBUTFyb3NocDJvMV81MDAuanBn



    http://pmctvline2.files.wordpress.com/2012/01/onceevilqueen_dw120103200711.jpg



    http://www.spoilersguide.com/wp-content/uploads/2012/03/ep1.9.18.jpg noi hiukset <3



    :)

    VastaaPoista
  4. Oi että haluisin niin joskus mennä edes käymään jossain Kreikan kaltaisessa paikassa. Suomea on niin hankala rakastaa, varsinkin tälläisena talven vihaajana :(

    VastaaPoista
  5. Tää postaus kosketti mua jotenkin ihan hirveesti, en tiedä miks. Luultavasti, koska oon itsekin puoliks kreikkalainen ja asun täällä suomessa. Kun olin lapsi me asuttiin pari vuotta Kossilla. Meijän isä on pienestä kylästä läheltä Thessalonikia kotosin ja sit myöhemmin lapsena me käytiin aina mummolassa, mutta koskaan ei menty takasin Kossille.

    Vaikka täällä Suomessa onki hyvä elää ja mul on perhe täällä, kaipaan koko ajan Kreikkaan. Siellä sulaudun joukkoon (mua on kiusattu koko ylä- ja ala-aste kun oon niin "eksoottisen näkönen" ja en koskaan oo ollu mikään laiheliini) ja siel on vaan niin helppo olla.

    Aina, kun oon päässy Kreikkaan, tuntuu siltä että nyt oon kotona ja tirautan tyyliin onnen kyyneleet :D mut aina mulla on ollu sellanen olo että mun elämäst puuttuu jotain, ja että kaipaan sitä jotain. Typerästi sanottu nyt, mut ihan ku mun sydämessä ois ollu kolo. Viime kesänä me lähettiin koko perhe Kossille ekaa kertaa 17 vuoteen. Sitä ennen oltiin oltu Kreikassa 5 vuotta sitten. Kun päästiin sinne Kossille mulle tuli heti sellanen olo että tänne mä kuulun. Ja se tyhjiö ja kaipuu mun sisällä katosi kokonaan! Se koko paikka tuntu vaan kodilta ja ihan unelta kun vihdoinki pääsi sinne. Tosiaan, me asuttiin siellä sillon kun oon ollu ihan ihan pieni ja muistan vaan sellasia tosi pieniä välähdyksiä ja sameita muistoja siellä asumisesta, mutta miten voi olla, että silti tuntu siltä :D

    En tiedä millon sinne pääsen taas takaisin, mutta ikävä on kamala.



    Oli vaan pakko tulla kertomaan :D Jotenkin vaan tuntuu, että sellanen jolla on samallaine tausta ymmärtää paremmin :D

    VastaaPoista
  6. Itse olen kotoisin Kreetalta, joten tämä kosketti tosi paljon. Ärsyttää kaikki tuo kohu maan ympärillä, koska mulle se on toinen koti. Joskus jopa enemmän se oma paikka kuin Suomi, vaikka täällä on muka kaikki paljon paremmin.

    VastaaPoista
  7. Voi miten ihana postaus, pisti oikeesti aidosti hymyilemään. Aina jaksan ihastella sun herkullisen mielenkiintoista kirjoitustyyliä, oot siinä tosi hyvä! ♥ Mulla itellä ei ole sukujuuria Kreikasta, vaan Serbiasta, mutta mun sisko- ja velipuolet on puoliksi kyproslaisia, joten meidän monikulttuurisessa perheessä on aina höpisty mm. kreikkaakin. Oon käyny 3 kertaa Kreikassa ja 2 kertaa Kyproksella ja mä ihan oikeesti pidän tuosta ''eletään tässä hetkessä, ei kiire minnekkään''- mentaliteetista. Tai ainakin se uppoaa tälläseen mattimeikäläiseen joka nauttii spontaaniudesta ja elämän pienistä iloista. Kyllä ne sukujuuret on vaan tärkeä osa omaa identiteettiä, vaikka suurimman osan ois asunukki Suomessa. Itekki synnyin Serbiassa ja oon asunu lähes koko ikinä täällä, mutta suuri osa sielusta kaipaa tuonne Balkanin ja etelän lämpöön. Oon huomannu myös kuinka ortodoksisuus yhdistää näitä naapurimaita (mm. Serbia ja Kreikka vähä niinku veljeskansaa, vaikka ihan eri kieli ja historia) :-)

    VastaaPoista
  8. Ihana tuo lainaus tätisi mieheltä lopussa :D Kuvittelin sen aksetinkin... Sinussa on kyllä aivan äärettömän kauniita (kreikkalaismaisia) piirteitä. Ja upeat hiukset. Kaunis on myös toinen kotimaasi (jos sitä niin voi kutsua).

    VastaaPoista
  9. Tää oli jotenkin tosi ihana postaus. Olenkin joskus blogiasi lukiessa miettinyt suhdettasi Kreikkaan, joten oli mukava kuulla lisää juuristasi. :) Itse koin noin muutama vuosi sitten ensimmäisen ulkomaanmatkani juuri Kreikassa perheeni kanssa, ja ihastuin totaalisesti Kreikan tunnelmaan. Kreetalla olimme ja paikka oli mieletömmän kaunis! <3

    VastaaPoista
  10. Täytyy tunnustaa, että ensin seurasin innokkaana mutta sittemmin piti lopettaa kun alkoi suorastaan itkettää ikävästä joka kerta kun avasin postauksen. :( Tuu jo pois sieltä että voin jatkaa blogisi lukemista! :D

    VastaaPoista
  11. Mä rakastan tuota, jossa on kaksi soutajaa. :) Mutta kuvat ovat kyllä tosiaan perhealbumista, joten eivät ole kaikki minun ottamiani!

    VastaaPoista
  12. Ihanaa, että tulit kertomaan! :) Ymmärrän erittäin hyvin. Kävim viimeksi Kreikassa kaksi vuotta sitten ja sitä edellisestä vierailusta oli silloin jo vierähtänyt vuosia. Vietin siellä muutaman viikon, jonka aikana tuntui että opin ja ymmärsin itsestäni enemmän kuin Suomessa olen oivaltanut koskaan.

    VastaaPoista
  13. Olen todella yllättynyt, että tämä postaus on herättänyt näinkin paljon samaistuvia kommentoijia! Ymmärrän täysin ja minuakin ärsyttää. Turhauttavinta on, että ihmisten mielestä on ihan ok vitsailla Kreikan raha-ahdingosta ja kreikkalaisista sukujuuristani eikä ne oikeasti ymmärrä, että samaan aikaan minulla on Kreikassa sukulaisia joiden tilanteesta olen todella huolissani. Niissä vitseissä ei ole mitään hauskaa.

    VastaaPoista
  14. Kiitos.♥ Siellä ihmiset elävät kieltämättä niin mielettömällä tavalla hetkessä ja tulevat toimeen niin vähällä!

    VastaaPoista
  15. Hahah joo :D Kiitos paljon!♥ Kreikka on uskomattoman kaunis!

    VastaaPoista
  16. Mukavaa, että kiinnosti. :) Kirjottaisin aiheesta useamminkin ellei ikävä olisi niin sietämättömän suuri.

    VastaaPoista
  17. Voi mitä ihania kuvia!



    Olen myös isäni puolelta puoliksi kreikkalainen (usein isäni tosin painottaa, että puoliksi rodoslainen) ja rakastan Kreikkaa suuresti ja siellä on toinen kotini.

    Kuitenkin, pidän Suomea enemmän kotinani sillä täällä mulla on niin paljon kaikkea ja täällä olen kasvanut ihmiseksi, joka nyt olen.

    Aika-ajoin tulee kuitenki juuri noita päivän tai pari mittaisia ikäväkohtauksia Kreikkaan, vaikka siellä vasta heinäkuussa kaksi viikkoa olin.

    Matka oli kaikenlisäksi "historiallinen" sillä suomalainen avomieheni tapasi isäni ensimmäistä kertaa. Jännitti etukäteen suuresti, miten suku suhtautuu ei-kreikkalaiseen avomieheeni ja tuleeko puolisolleni järkytyksenä sukulaisteni temperamenttisuus. Onneksi kaikki meni hyvin, ilmeisesti siihen tuliseen luonteeseenkin on tuo olento nimeltä mies jo tottunut ihan Suomenkin kamaralla... Köhhöhh.

    Saanko udella mistä päin saarta sukusi on? Oma sukuni (huom. koko suku kyllä) on "linnoittautunut" pienenpieneen Arxipoliksen kylään noin 30 kilometrin päähän keskustasta. :)



    - Irini

    VastaaPoista

© Joanna Hearts • Theme by Maira G.