Syksy ja sen tuomat kaksi miljoonaa kysymystä kasvamisesta

10/02/2012



Olen Joanna, vai onko se oikeastaan vain nimeni? Siksi minua kyllä kutsutaan, mutta mitä se kertoo minusta? Voisin kertoa olevani tyttö, mutta se kertoisi vain sukupuoleni. Helsinkiläinen - asuinpaikkani. Tytär, opiskelija, bloggaaja - kertovat ehkä asemastani... Mutta kuka minä oikeasti olen...

Syksy, mitä ihanaa itsetutkiskelun aikaa! Vaikka ajatukseni liikkuvat usein syvillä vesillä muutenkin, sinä hetkenä kun ensimmäinen syksyinen sadepisara iskeytyy ikkunalautaan, myös ajatukseni lentävät täysin uusiin ulottuvuuksiin. Maailman ihaninta (ja kamalinta) on vetää villasukat jalkaan ja pohtia elämäänsä ja itseään. Millainen tämä maailma on? Mihin minä uskon? Millainen minä olen? Onko ihminen enemmän itsensä 20-vuotiaana vai 80-vuotiaana?

Kuka tahansa teini-iän ylittänyt tietänee, että kasvaminen on vaikeaa, joskus ihan vaikeinta mitä tässä elämässä voi olla. Joskus on jännää ajatella millaiseksi on kasvamassa tai miten paljon on jo kasvanut. Olen sellanen, että ajattelen ihan hirveästi ja sitten vielä ajattelen niitä mun ajatuksia joita olen ajatellut mun ajatuksista. Haluan olla aina perillä siitä mitä kaikkea oikeasti tunnen koska hirveintä on herätä liian myöhään siihen, että ymmärtääkin tuntevansa toisin kuin luuli. Varsinkin jos tekee elämässä yhtä tunnepohjainen päätöksiä kuin meikä.

Niin, sellainen ainakin tiedän olevani - tunnepohjainen.

Tänä syksynä olen huomannut ryhtyväni samanlaisiin toimiin kuin aina syksyisin - esimerkiksi ottamalla päiväkirjan käyttöön. Oi ihana kamala päiväkirja... onko mitään kamalampaa kuin lukea vanhoja kirjoituksia, joita ei oikeastaan tahtoisi muistaa. Toisaalta on ihana kirjata ylös uusia ajatuksia ja muistoja. Itse ilahduin huomattavasti kaivaessani kaapin perältä pitkästä aikaa päiväkirjani, löysin nimittäin viimeisenä kirjoituksena listan vuoden 2012 uudenvuodenlupauksista! Olin naurettavan iloinen huomatessani, että sain yliviivata listasta pois jo ihan uskomattoman monta lupausta, joita on kokonaisuudessaan 50. On enemmän kuin totta, että kun kirjoittaa ylös mitä haluaa, se toteutuu helpommin. En tiedä miten se toimii, mutta olen todennut, että se vain toimii.



Siksi olenkin tänä syksynä fanittanut erilaisia listoja. Top femma on ehkä kovin koska se on sopivan rajattu muttei kuitenkaan liian rajoittunut. Ensin listasin viisi asiaa, joista unelmoin eniten tässä elämässä. Sitten viisi asiaa jota pelkään eniten. Olen myös listannut ihania, rakkaita ihmisiä jotka saavat minut aina hyvälle mielelle sekä hymyilemään ja joilla on upea positiivinen energia, jonka haluan lähelleni. Sitten listasin ihmisiä, joilla on myrkyllinen energia, sellainen joka kerää ympärilleen draamaa ja negatiivisuutta mitä en halua lähelleni ja siksi joistakin ihmisistä on vain päästettävä irti. Se ei ole ilkeää tai itsekästä, se on vain elämää. Ne ihmiset sopivat jollekin toiselle paremmin.

Kasvaminen on jännittävää ja itsetutkiskelu tärkeää. Yksi suurimmista peloistani on tulla huonoksi ihmiseksi huomaamattani. Nimittäin jos en huomaisi, en voisi myöskään muuttua paremmaksi. Siksi tahdonkin pitää niin visusti silmällä jokaista ajatustani ja sitä mitä ne tarkoittavat. Ehkä itsetutkiskelussa on tarkoitus juuri löytää se määre nimelleen, tehdä siitä tietynlainen brändi. Niin, että kun esittelet itsesi tiedät missä nimesi seisoo, mitä se tarkoittaa, millainen on Joanna.

Tänään siis haastan teidät ottamaan hetken itsenne kanssa, keittämään kupin teetä (tai kaakaota), vetämään villasukat jalkaan, kuuntelemaan hetken sateen ropinaa tai kenties tätä, ja tekemään yhden seuraavista listoista, joko kommenttiboksiin alle, tai oman päiväkirjan suojiin:

1. Mitkä ovat viisi suurinta pelkoa elämässäsi?

2. Mitkä ovat viisi suurinta tavoitettasi tässä elämässä?

3. Millaiseksi ihmiseksi haluaisit tulla?



17 kommenttia

  1. Voi että, minäkin rakastan itsetutkiskelua ja päiväkirjan kirjoittelua, vaikka sille nykyään on harmillisen harvoin aikaa! Joskus sitä kyllä rupeaa tutkiskelemaan itseään vähän turhankin analyyttisesti ja saa ajatuksensa ihan kunnolla solmuun: pienistäkin asioista muodostuu vaikka minkälaisia teorioita, mutta ehkä nekin kaikessa älyttömyydessään voivat auttaa näkemään asioita eri näkökulmista.



    Kiitos siis haasteesta! :)

    VastaaPoista
  2. Juuri tällaisten postausten takia rakastan blogiasi! :) Itsetutkiskelu on ajoittain kyllä todella hyödyllistä: mielestäni pahinta on eksyä kauas itsestään ja huomata, että toimii jonkun muun itressien mukaan, ei omiensa. Siksi onkin hyvä pysähtyä miettimään, kuka on ja mitä haluaa. :) Ihanaa, onnistuit tiivistämään tähän postaukseen niin paljon kaikkea sellaista, mitä minunkin mielessäni on pyörinyt. Ehkäpä kirjoittelen nuo listat omaan blogiini, jahka olen kerennyt kunnolla pysähtyä miettimään vastauksia. :)



    Terveisin, se "söpö" tyttö kaukaa Kainuusta.



    P.S. Lämmitti muuten tosi paljon mieltäni, että kehtasit sanoa tuon pienen kehun minulle kasvotusten. :) Ihmiset kehuvat toisiaan ihan liian harvoin, minä ainakin!

    VastaaPoista
  3. 1. Mitkä ovat viisi suurinta pelkoa elämässäsi?



    *se että viimeisillä hetkilläni tajuaisin että olen jättänyt elämättä, luopunut asiosita jotka ovat oikeasti olleet tärkeitä minulle

    *se että muuttaisin itseäni toisen ihmisen vuoksi, tajuamatta sitä itse, mutta kadottavani samalla osan itsestäni

    *se että pikkuveljelleni tapahtuisi jotain kamalaa, enkä voisi vaikuttaa siihen mitenkään (näen hyvin, hyvin usein unia joissa pelastan pikkuveljeäni milloin zombeilta, milloin tulvilta...)

    *ajatus siitä että jumitan paikoilleni elämässäni, etten uskaltaisi tarttua hetkiin ja ihmisiin

    *se että menneisyyden haamujen takia en koskaan uskaltaisi oikeasti rakastaa täysillä ketään

    VastaaPoista
  4. Ihana postaus! On jotenkin ihanaa huomata, että on olemassa ihmisiä, joilla vaikuttaisi olevan samankaltainen arvo- ja ajatusmaailma kuin itsellään. Meikä taitaakin tästä vääntää samantien pari listaa, tosin tuonne oman päiväkirjan suojiin....!

    VastaaPoista
  5. Oi miten pohdintaa herättävä teksti! Itsekin olen ajattelija ja ylianalysoija - harmikseni myös tuuliviiri, joka saattaa vaihtaa mielipidettään yhtäkkiä, vaikka olisi kuinka käännellyt ja väännellyt ajatuksiaan ja tuntojaan ylösalaisin. Viisi asiaa, jotka eniten minnuu pelottavat: eroan poikaystävästäni, opiskelen väärää alaa, äidilleni sattuisi jotain, muutun joskus kyyniseksi ja yksinäisyys. Voih... pohdinnan aikoja edessäpäin, luulen ma!

    VastaaPoista
  6. kiva postaus :) listat on parhautta! ja ai että toi sun paita.. ♥

    VastaaPoista
  7. tämä postaus tuli taas tosi hyvään saumaan. c: olen viime aikoina harrastanut paljon tätä itsetutkiskelua ja tehnyt listoja. ^^

    Sun blogia lukiessa tulee aina turvallinen ja hyvä olo.

    Tunnut sellaiselta isosiskohahmolta minulle, vaikka oikeasti olet vain vuoden vanhempi. hih :D

    VastaaPoista
  8. Mulla ei oo aavistustakaan millaiseksi olen kasvamassa ja millaiseksi haluaisin tulla, mutta yritän olla välittämättä siitä' ja elää hetkessä. Välillä saa hävetä jälkeenpäin :D

    VastaaPoista
  9. Niinpä! Parasta on justiinsa noi kreisiteoriat hahah :D

    VastaaPoista
  10. Oon superiloinen, että jätit kommentin!! Jäi nimittäin harmittamaan, etten muistanut kysyä blogiasi kun olit niin söpö. :D Pistin seurantaan!♥

    VastaaPoista
  11. Muista myös positiivinen lista eli tavoitteet! Ikinä ei saa tehdä pelkkää negatiivista listaa :)

    VastaaPoista
  12. Pohdiskelu♥ Muista vaan pohdiskella niitä hyviä juttuja myös! :)

    VastaaPoista
  13. Hahahah :D Tämä hyvä myös!

    VastaaPoista

Latest Instagrams

© Joanna Hearts. Design by FCD.