SLIDER

JOANNA HEARTS


Helsinkiläinen musiikkibloggaaja ja internetin supersankari, jonka voi löytää valokuvaamasta festarilavojen kupeesta, fiilistelemästä keikkoja pikkuklubien takanurkasta, tai selailemasta Spotifyn uutuuksia yön pikkutunneilla.

UUTISKIRJE

 

Voit kyseenalaistaa, se ei tule minua muuttamaan


Mä olen nyt muutaman viikon ajan miettinyt mikä olisi fiksuin tai oikein tapa lähestyä tätä aihetta. Pitäisikö heittäytyä urheaksi ja kertoa miten en välitä tippaakaan sillä tämänkaltaiset asiat tekevät minusta vain vahvemman, vai pitäisikö ottaa riski ja kerrankin rehellisesti näyttää omat heikot kohdat, näyttää mihin sattuu vaikka se tekisikin minusta vain haavottuvaisemman. Sitten muistin miten suunnattoman suuressa arvossa pidän rehellisyyttä ja aitoutta, ja päätin ottaa riskin joten tässä nyt sitten mennään.

Olen vuosien saatossa tullut siihen lopputulokseen, että olen yksinkertaisesti liian herkkä olemaan julkisesti näin esillä kuin mihin olen blogini kautta itseni asettanut. Ei, en ole valmis niihin varjopuoliin, en ole valmis siihen jatkuvaan henkilökohtaiseen kritisoimiseen tai enkä ole valmis niihin haukkuihin jotka se tuo mukanaan. En ole koskaan tahtonut olla esillä, vaan toivonut, että mielummin tekemäni ja keksimäni asiat saisivat olla esillä. On ollut todella vierasta asettaa itsensä näin esille kuin olen tehnyt, eikä siitä helpompaa ole koskaan tehneet mieltä pahoittavat kommentit. Ne ovat siis päivän polttava aihe.

Mä en todellakaan haluaisi näyttää esimerkkiä siitä että kenenkään pitäisi koskaan antaa periksi ja antaa kiusaajien voittaa, päinvastoin. Mutta mä haluaisin samalla muistuttaa teitä myös siitä, että on ihan okei olla ihminen ja tuntea tunteita. Jos joku haukkuu ja tahtoo satuttaa sinua, on ihan ymmärrettävää, että siitä tulee paha mieli tai itku. Se on vitun epäreilua, että joku voi tehdä sen pahan mielen sulle, mutta kaikilla meillä on oikeus meidän tunteisiin eikä meidän kaikkien tarvitse olla niin vahvoja että me kestetään jokainen isku ja käännetään sitten vilä toinen poski. Mä olen vain ihminen ja kun joku satuttaa, niin se sattuu.

Kirjoitan tätä postausta koska en tiedä ymmärtävätkö nämä ihmiset kuinka paljon ilkeät ja turhat läyhäämiskommentit voivat pahimmillaan satuttaa, ja se on mielestäni hyvä ottaa esille. Minusta on tosi surullista ja pelottavaa miten paljon negatiivinen blogikommenttikulttuuri on lähivuosina kasvanut sillä samaan aikaan yhä nuoremmat ja nuoremmat ovat aloittaneet bloggaamisen altistaen itsensä myös alttiiksi tälle samalle "kritiikille" jota minä en kestä edes nyt, 23-vuotiaana. Voiko kukaan siis olla vielä valmis siihen tai kestämään sen 12-vuotiaana? Minä en olisi kestänyt.

Rakastan blogiani ja se on suunnattoman suuri osa elämääni ja antanut minulle upeita asioita ja kokemuksia, välillä silti mietin, että millä hinnalla. Ottaako se minusta liikaa, onko se muuttanut minua surullisemmaksi ihmiseksi tai tehnyt selviytymisestäni jotenkin vaikeampaa? Minulla on pitkä historia masennuksen, itsetuhoisuuden ja itseinhon kanssa ja kamppailen näiden asioiden kanssa edelleen. Negatiiviset kommentit eivät ole koskaan olleet minulle siksi helppoja tai ainakaan helpottaneet olemassaoloani. Olen viimeiset vuodet käyttänyt ihan tolkuttomasti aikaa siihen, että voisin joskus oppia vihdoin rakastamaan itseäni. Mä olen käynyt kursseja, keskustellut muiden kanssa, astunut ulos mukavuusalueeltani, hakenut vertaistukea, polttanut siltoja takaani, lopettanut myrkyllisiä ystävyyssuhteita ja tullut ihan tolkuttoman matkan päästäkseni tähän pisteeseen, enkä ole tehnyt sitä kaikkea sen vuoksi, että antaisin kaiken murtua vain koska tuntemattomat ihmiset pääsevät joskus ihoni alle.

Sen mitä olen saavuttanut viime vuosina kovan työn tuloksena blogillani, - tehnyt siitä itselleni uran, antanut muille turvaa ja inspiraatiota - ei valitettavasti kuitenkaan voita sitä mitä olen kovan työn ansiosta saavuttanut vuosien aikana itseni kanssa. Se on liian arvokasta asetettavaksi alttiiksi myrkylliselle ja täysin turhalle negatiivisuudelle, jota en kaipaa elämääni. Vaikka blogin lopettaminen tai tauottaminen muuttaisikin elämäni täysin niin taloudellisesti kuin henkisestikin, jos joku ottaa enemmän kuin antaa - vaikka se olisikin itselle suuri intohimo - tulee ehkä miettiä kuinka kannattavaa sitä on jatkaa. Tahdon kerrankin asettaa itseni ihan kaiken edelle.

Kenenkään ei tulisi luopua jostakin mitä rakastaa vain koska joku toinen ihminen pystyy murtamaan sut siihen pisteeseen ettet yksinkertaisesti kestä enää. Se ei ole oikein. Kaikilla on oikeus omaan itseensä.

Olen ollut tosi kiitollinen kaikesta vertaistuesta, jota olen saanut muilta bloggaajilta. En usko, että kukaan muu kuin bloggaaja voi ymmärtää millaista on olla jatkuvan kritiikin kohteena. Pienetkin näpäytykset kasvavat paljon suurempiin mittasuhteisiin kun niitä saa kuulla 365 päivää vuodessa. Joillekin se kasvattaa paksumman nahan, joitakin se taas rikkoo särö säröltä palasiksi. Vaikka bloggaajaa ei sinäänsä haittaisikaan se itsessään jos joku ei pidä vaikkapa sun ylähuulesta tai tavasta jolla lakkaat kynnet, kun niitä ja sataa muuta asiaa sinussa arvostellaan joka päivä, kasvaa niistä iso mörkö jota herkän ihmisen on vaikea, joskus jopa mahdoton ohittaa. Sillä ei ole oikeastaan edes väliä arvostellaanko sinua positiivisesti vai negatiivisesti, vaan sillä että sinua ylipäätään arvostellaan ja olet altis sille. Sillä on merkitystä vasta silloin kun negatiivisuutta tulee niin paljon enemmän, että se alkaa vaikuttaapidemmällä tähtäimellä. Positiivisella arvostelulla on nimittäin se taika, että se voi nostaa sinut todella korkealle ja tehdä sinusta rohkean, voittamattoman. Negatiivinen arvostelu taas voi tehdä sinusta hyvin pienen, aran ja kukistetun. Bloggaaja tai ei, meistä ihan kaikista varmasti ajatellaan samanlaisia positiivisia ja negatiivisia asioita; mietitään että ompas tuolla tytöllä kyseenalainen paita tai typerä tukka, mutta kukaan ei pysäytä sinua päivittäin kadulla tai jopa joukkorynnäkössä julkisella paikalla ja kerro sitä sinulle päin kasvojasi. Meidän bloggaajien se pitäisi kuitenkin sietää koska internet tarjoaa kenelle tahansa raukkamaisen helpon mahdollisuuden sanoa mitä tahansa ja me olemme sen leikkikentän keskellä, sillä olemme itse valinneet julkisen harrastuksen. Se ilmeisesti oikeuttaa lokan heittämisen meidän niskaamme aivan kuin voisi sanoa samanlaista paskaa vastaantuleville ihmisille kadullakin vain koska he ovat valinneet tulla julkiselle paikalle.


Olen saanut blogini elinkaaren aikana vihakommentteja laidasta laitaan erilaisista syistä; ulkonäöstäni, luonteestani, painostani, sukujuuristani, työstäni, virheistäni, kaupallisuudestani, perheestäni... Jotkut olen julkaissut, läheskään kaikkia en. Eniten vihakommenttia olen saanut ulkonäöstäni ja painostani. Se on helppo kohde, mutta satuttaa silti paljon koska aiheen suhteen ihmiset ovat niin kärkkäitä ja ilkeitä. Vasta muutaman päivän sulattelun jälkeen pystyn tasaamaan pulssini ja muistamaan, että olen ihan hyvä näin. Mä olen ihan terve ihminen ja ainoa ongelma ylipainoni kanssa koskaan on ollut se, että se on muille niin suuri ongelma ja on vaikuttanut minuun siksi niin paljon henkisesti. Meillä on jokaisella oikeus omiin arvoihimme eikä niitä tarvitse syöttää muille; jotkut asettavat hyvännäköisen kropan korkealle sijalle elämässään ja se on ihan okei, mutta minun arvoni saavat olla toisenlaiset. Erilaisten ihmisten hienous on nimenomaan siinä, että minä saan tuntea toisin! Minustakin olisi toki ihan kiva olla vähän hoikempi, mutta tällä hetkellä pidän muita asioita elämässäni arvokkaampina. Ystäviä, rakkautta, perhettä, hauskanpitoa, terveyttä, kokemuksia... Siinä ei vaatekoko tai vaa'an numero oikein mahdu kärkisijoille eikä tarvitsekaan. Murehdin enemmän sydämeni koosta kuin vaatteideni. Mulla on kaikki ihan hyvin vaikken kelpaisikaan kaikille. Olen kiltti, huomaavainen, hyvä kuuntelija, taiteellinen, syvällinen, hauskakin joskus, jos olen plussakokoinen niin se tarkoittaa vain sitä, että minua ja kaikkea tätä on vähän enemmän. Kelpaan ystävilleni ja hyvä niin, vihaajat vihaa kuitenkin, huolimatta siitä minkä kokoinen olen.

Mä olen siitä tyhmä, että ymmärrän heikkouteni ja silti asetan itseni nytkin todella haavoittuvaiseen tilaan ja alttiiksi uusille hyökkäyksille paljastamalla ne muille, mutta hei - mä toivon vain, että joku voisi oppia tästä jotakin ja että edes yksi nettikiusaaja tekisi tulevaisuudessa toisin.

Kaikki muut bloggaajat eivät välttämättä ota ilkeitä kommentteja yhtä raskaasti kuin minä (vai ottavatko?!) mutta fakta on, että monia se satuttaa ja muuttaa ihmisenä. Kun nykyään avaan blogini hallintapaneelin, minua ihan oikeasti pelottaa. Minua pelottaa, että joku on taas jättänyt 20 kommenttia peräjälkeen siitä miten ruma, läski, laiska tai tyhmä olen. Minua pelottaa koska tiedän, että sen hetken kun luen niitä kommentteja, minä uskon niihin vaikka tietokoneen ollessa kiinni, olisinkin onnellinen ja kyseenalaistamatta ihan tyytyväinen itseeni. Ennen muokkasin kuvia ja olin todella tarkka siitä mitä julkaisin vain sen vuoksi, että olin itse niistä epävarma. Nykyään muokkaan kuviani ja olen todella tarkka siitä mitä julkaisen vain sen vuoksi, että pelkään sitä mitä voidaan alkaa haukkumaan ja arvostelemaan. Meillä kaikilla on heikkouksia, muta meidän kaikkien elämässämme ei ole ihmisiä, jotka hyökkäävät niitä vastaan. Joku tuntematon on saanut minut tuntemaan oloni huonoksi ja minusta onkin yhtäkkiä tullut heikko ja kukistettu koska jonkun oli vain pakko päästä kirjoittamaan jotakin ihan käsittämättömän negatiivista enkä edes ymmärrä miksi.

Sinä, tuntematon ihminen olet tehnyt sen.

Onneksi olkoon. Onko sinulla hyvä mieli?

Tuskin on. Siksi aina sitten kun olen saanut asian käsiteltyä, annan sisimmässäni kaikille näille kommentoijille anteeksi. Uskon siihen, että ihmiset jotka jättävät näitä kommentteja eivät ymmärrä niiden todellisia vaikutuksia eivätkä ymmärrä sitä, että täällä ruudun takana on toinen, oikea ihminen. Uskon, että ilkeisiin kommentoijiin sattuu myös omaan sydämeen ja se tekee minutkin surulliseksi. Hyvät ja onnelliset ihmiset sanovat hyviä asioita, vain surulliset ja satutetut ihmiset sanovat satuttavia asioita. Ymmärrän sen sillä itsekin olen tuntenut sen vihan ja katkeruuden kun minua on satutettu. Olen vain kanavoinut sen toisin ja antanut sen kasvaa hyväksi minussa, sellaiseksi etten ikinä tekisi samaa toisille. En pahaksi hirviöksi, joka tahtoo tiputtaa surunsa toisten harteille.

Viha väärin käsiteltynä voi tässä maailmassa johtaa ihan kamaliin lopputuloksiin, joista minun blogikommenttini nyt ovat vielä aika vähäpätöisiä, mutta ne kuitenkin satuttavat minua ja muita ihmisiä. Luultavasti kommentoijaakin, sillä vihan pitäminen itsensä sisällä ja sen heittäminen muita kohti sattuu. Se on kuin käyttäisi koko elämänsä siihen, että kantaa muiden syliin kuumaa hiiltä käsissään - se polttaa samalla myös omia käsiä. Joskus pitää vain päästää irti.

Kyse ei muuten ole nyt siitä, että tarvitsisin jonkinlaista varmistusta sille, että olen jotenkin sopiva. Sopivan pieni tai suuri tai ruma tai kaunis. Sillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä minkään kanssa mikä on totta. Pointtini on vain, että ilkeät sanat satuttavat aina. Olivatpa ne totta tai eivät. Jotkut ovat myös tuhahdelleet, että saako blogeissa sitten vain hehkuttaa bloggaajaa ja kehua maasta taivaisiin, mutta kyse ei ole siitäkään. Onko kyse muka todella vain kahdesta ääripäästä? Ei mikään ole niin mustavalkoista! Mielestäni ero on siinä, että positiivisuutta ei ole koskaan liikaa, mutta turha paska taas on aina turhaa paskaa. Sen lisäksi, että se joskus satuttaa minua, se satuttaa joskus myös lukijoitani tai läheisiäni. Lisäksi mitä enemmän olen oppinut arvostamaan itseäni, sitä enemmän tiedän etten todellakaan ansaitse tällaisia kommentteja. Ei kukaan ansaitse. Yritän jatkuvasti kehittää ajatusmaailmaani ja itsetuntoani siten, etten anna itseni haukkua enää itseäni tai muutenkaan ajatella itsestäni niin huonosti. Siksi en myöskään koe olevan oikein, että antaisin kenenkään muunkaan haukkua itseäni.

Mä todella usein mietin miten paljon helpompaa mun elämä vois olla jos mulla ei olisi blogia, jos mä en avaisi konetta, jos mä en kuuntelisi muiden arvosteluita ja mielipiteitä vaan loisin omani täysin riippumattomana muista.


Halusin käsitellä tätä aihetta näinkin pitkästi koska haluan, että myös te ihanat lukijat jotka olette pitäneet blogistani ymmärrätte miksi edes harkitsen lopettamista. Se on nimittäin käynyt mielessäni aika useastikin tämän viimeisen vuoden aikana eikä minkään muun vuoksi kuin sen miten se vaikuttaa minuun negatiivisesti. Se on toki vaikuttanut myös positiivisesti ihan huikeasti, mutta myös tuhoisasti. On todella sääli, että kaikki kivat jutut ja meidän välinen siteemme kärsii siitä, että kaikki eivät osaa käyttäytyä yhtä kivasti. Olen myös pahoillani jos olen lähiaikoina vastaillut täysin neutraaleihin/positiivisiinkin kommentteihin jotenkin terävästi, olen vain ollut jatkuvasti tosi varpaillani.

Olen miettinyt erilaisia tapoja tämän tilanteen ratkaisemiseen ja yksi niistä on, että kommentointi poistettaisiin kokonaan ja yhteyden minuun saa tulevaisuudessa vain somejen kautta ja sähköpostitse. Samalla tuntuu jotenkin naurettavalta etäistää itseni teistä niin radikaalisti. Toisaalta taas se vapauttaisi minut bloggaajana tekemään juuri sitä mitä itse haluan, koska en olisi koskaan tietoinen muiden toiveista enkä inhokeista. Lopettaminen on ollut mielessäni niin useasti lähiaikoina, mutta en halua tämän olevan koskaan se syy miksi lopettaisin jotakin mitä rakastan. En tahdo luovuttaa. Tahdon, että kun sen aika on niin lopetan siksi, että itse tahdon enkä siksi, että joku tuntematon ihminen väittää minun olevan jotenkin väärin. En tahdo lopettaa. En nyt. Mutta samalla tähän tilanteeseen on tultava jokin ratkaisu.

Nämä ovat asioita, joita ajattelin tässä parin viikon aikana miettiä. Mitä pystyn antamaan itsestäni ja mihin kaikkeen taas olen liian herkkä, onko tämä olo ratkaistavissa jotenkin vai oliko tämä nyt tässä. Rakasta blogianikin tärkeämpää on nimittäin kuitenkin se, että olen ihmisenä onnellinen ja mulla on hyvä elämä. Rakkaus voittaa aina, oli se negatiivisuus sitten tietokoneen näytöllä tai oikeassa elämässä. Rakkaus voittaa. Se on aina suurempi kuin se, että jollakin on paha olla eikä sitäkään pahaa oloa saa kukistettua kuin rakkaudella. Ole sinä se ihminen, joka loistaa valoa ja rakkautta muillekin kunnes tämä maailma on niin kirkas ettei kukaan näe siinä negatiivisuutta, pahaa tai ilkeyttä. Sinä ansaitset rakkautta sisällesi, et vihaa. Älä myy itseäsi niin halvalla, että olisit ilkeä muille!

Kutsuttakoon tätä nyt vaikka blogikesälomaksi. Sillä aikaa minut löytää instagramista ja Facebookista, joita päivittelen hengähdystauostani huolimatta.

Halataan kun tavataan! 

x

111 kommenttia

  1. moi joanna,
    Olen lukenut sun blogia useamman vuoden ja en oo koskaan kommentoinut. Oot hirvittävän kaunis ihminen ja mun on nyt pakko kirjoittaa sinulle. Toivoisin, että mulla ois sun kaltainen ystävä. Oon aina miettinyt sitä, miten bloggaajilla voi olla niin rautainen itsetunto, että asettavat itsensä alttiiksi kaikelle. Itsellä on pitkä vaikea kausi syömishäiriötä, masennusta ja itsetunto-ongelmia tasustalla. Musta tuntuu kamalalta jos se, että joku katsoo mua kadulla. Oon varma,että se katsoo kun olen niin ruma. Mua on kiusattu koulussa ja oon myös itse kiusannut. Kannan siitä syyllisyyttä varmasti loppuelämän. Oon onneksi saannut sovittua niiden ihmisten kanssa ja jopa ystävystyttiin kaiken jälkeen.
    Ihmiset on julmia ja se viha jotenkin korostuu netissä, kun voi kasvottomana sanoa mitä vaan. Se ei poista kuitenkaan sitä, miltä ne sanat tuntuu ja miten se sattuu. Musta sä oot hirveen rohkea, mutta on sallittua myös ajatella omaa hyvinvointia. Tollasta paskaa ei tarvitse eikä kuulu kenenkään sietää!
    Mä ihailen sua ja oot sellainen ihminen, jollainen itsekin haluaisin olla.
    Toivon sulle kaikkea hyvää, oot antanut mulle valtavasti kaikkea<3

    VastaaPoista
  2. Voi että, ensimmäinen kommentti blogiisi ja harmi, että tulee tällaiseen aiheeseen :/ Olen monesti miettinyt blogin pitämisen aloittamista, ihan hauskana julkisena päiväkirjana, mutta tajunnut, että en missään nimessä halua naamaani, vartaloani, ajatuksiani, pukeutumista, tavaroitani jne. arvostelun kohteeksi. Ja en IKINÄ tule käsittämään/ymmärtämään, miksi toiset tahallaan kirjoittavat niin ilkeitä kommentteja ja loukkaavat tuntemattomia ihmisiä, kun se ei hyödytä yhtään mitään eikä ketään. Totta kai kaikkea voi perustella omalla pahalla ololla, kypsymättömyydellä, mielipiteen ilmaisun vapaudella ja ihan millä vaan, mutta pohjimmiltaan kyse on vain ilkeydestä ja epäkohteliaisuudesta. Ja kyllä, minusta blogien pitäisi olla hyvän mielen paikkoja eli mitään inhottavia kommentteja ei tarvitse jättää, silloin voi yksinkertaisesti olla lukematta!! Miten se on niin vaikeaa ymmärtää? Paljon jaksamista sinulle ja toivottavasti et tosiaan lopeta! Musta yksi keino voisi tosiaan olla tuo kommentoinnin lopettaminen, sähköpostin lähettämiseen on kuitenkin aina niin paljon isompi kynnys :) Tai sitten voisit harkita blogisi muuttamista salaiseksi siten, että vain jollakin kunnollisella sähköpostiosoitteella sinulta pyytämällä saa salasanan ja kommentointi myös on mahdollista vain tällä samaisella meilillä. Kyllä varmasti keinoja vielä löytyy etenkin kun oikeasti tykkäät bloggaamisesta! :) Tsemppiä! <3

    VastaaPoista
  3. Olet kaunis, rohkea ja älykäs nainen. <3 Pidä hauska ja rentouttava loma!

    VastaaPoista
  4. On niin väärin. Löysin edellis(?)vuonna blogisi ja olen siittä saakka seurannut aktiivisesti. Haluan vain sanoa että olet ihan todella kaunis. Ja nyt kirjoitan ulkoisesta kauneudestasi. Mielestäni monien pitäisi ottaa sinusta mallia, kuinka kuljetaan pää pystyssä vaikka ei aina olisikaan se paino-indeksin alarajalla mallinmitoissa oleva nykyihanne-nainen(miksi pitäisi olla?).

    Minuu ärsyttää niin paljon nämä mielenpahoittajat. Miksi kaikkien pitäisi olla langanlaihoja muodottomia, miksi pitää arvostella negatiivisesti näitten normien ulkopuolelle jääviä? Onko taustalla kateus, kun itsellä ei ole muotoja? Vai onko nuorilla asiat niin huonosti, että tartee tulla toisten blogiin arvostelemaan ja purkamaan omaa pahaa oloaan? En voi ymmärtää. Mutta minä antaisin paljon siitä hyvästä että osaisin pukeutua ja kantaa itseeni yhtä upeasti kuin sinä :) Niin paljon tsemppejä sinulle <3

    VastaaPoista
  5. Mä usein mietinkin, että miten bloggaajat jaksaa sen kaiken paskan keskellä. Blogi tietysti tuo paljon hyvääkin, mutta aina se hyvä ei riitä korvaamaan niitä haukkuja ja muita inhottavia juttuja...erityisesti silloin kun on muutenkin huono päivä. En itse kykenisi olemaan noin esillä. Välillä jopa tuntuu, että Instagram-tilini pitäisi laittaa yksityiseksi ja että Facebookista pitäis poistaa sellaset hyvänpäivän tutut, et pystyisin jotenkin "helpommin" jakamaan kuviani ja fiiliksiäni. Kauheeta kun tuntuu ettei ajatus kulje aamulla, mut toivottavasti tässä nyt oli jotain punaista lankaa. :D

    Tsemppiä kuitenkin sulle! Olet mielestäni valloittava personaa ja olen saanut paljon hyvää mieltä ja voimaa kirjoituksistasi. Harmittaa oikeen, että kommentoiminen on jäänyt vähemmälle ja blogien lukeminenkin tänä keväänä kaikkien kiireiden keskellä.

    VastaaPoista
  6. Tuli todella paha olo puolestasi, kamalaa miten julmia ihmiset osaavat olla.. :( Vielä enemmän harmittaa miten ilkeät kommentit ovat vaikuttaneet itsetuntoosi, sillä olet tajuttoman kaunis nainen jonka ei TODELLAKAAN tarvitsisi tuntea oloaan epävarmaksi tai "huonommaksi" vain joidenkin raukkamaisten hatereiden takia... <3 Olet upea ja kaunis juuri tuollaisena kuin olet!! Tuli todella paha mieli puolestasi, kunpa ihmiset tajuaisivat todella mikä vaikutus ilkeillä kommenteilla on... Voimia ja ihanaa kesää sinulle!!! <3

    VastaaPoista
  7. Tosi hyvin sanottu, että ei ketään haukuta kadulla sen perusteella että joku on valinnut tulla julkiselle paikalle, niin miksi ihmeessä netissä olisi sitten eri säännöt? Kaikki kunnia bloggaajille, oikeesti pistätte itsenne likoon inspiroimalla lukijoita hauskoilla postauksilla, hienoilla kuvilla ja kiinnostavilla tarinoilla, siitä iso kiitos! Musta sä olet Johanna tosi rohkea kun uskalsit kirjoittaa näin suoraan tästä aiheesta, ja toivon että se saa nettikiusaajat ja vihapuheen levittäjät vähän miettimään omaa käytöstään. En tunne sua mutta vaikutat tosi suurisydämiseltä sekä aidolta ihmiseltä, minkä lisäksi oot vielä TODELLA kaunis mimmi!!!

    VastaaPoista
  8. Heippa pikkuserkku,
    Nyt oli kyllä pakko munkin kommentoida. Et tosiaan mua kauhean hyvin varmaan muista kun me ollaan nähty vain sillon kerran 2002 Petran häissä Salossa ja mun papalla. Mä muistan illasta vain sen, että leikin sun kanssa koko illan ja tanssittiin ja meillä oli niiiin hauskaa. Ah, ollappa vielä viaton kakkosluokkalainen, tietämätön maailman pahuudesta.

    Seuraavan kerran kuulin susta kun olin about 11-12-vuotias, olit mukana siinä Demin jossain kisassa? Muistaakseni se oli pappa joka siitä kertoi ja minähän juoksin ostamaan lehden ja selasin selaamistani kunnes löysin sivun ja heti bongasin sut sieltä. Ja olit niin kaunis että pikkunen alakoululainen oli kateellinen, mutta myös ylpeä. Näytin sitä lehteä ja sun kuvaa varmasti jokaiselle mun luokkakaverille ja muillekin kavereille ja huutelin "tää on mun pikkuserkku, ootteko kateellisia?" Säilytin lehteä hyvässä jemmassa ja näytin aina uusille ihmisille. Kuvittelette kuinka naurettavaa, mutta samalla aika söpöä.

    Demihomman jälkeen kuulin susta seuraavan kerran sattumalta about 2 vuotta sitten kun jonkun blogin kautta eksyin sun blogiin. Olin ällikällä lyöty. Minun pikkuserkku. Minun upea, kaunis, tyylikäs pikkuserkku. Arvaa aloinko heti jakamaan ystävillenikin tietoa blogistasi ja monet jo sanoivat lukeneesi blogiasi ja pitivät siitä. Jälleen tunsin ylpeyttä, meidän suvusta on kasvanut noin upea ja lahjakas likka! Sain itsekin varmuutta siitä, että ehkä mäkin vielä jonain päivänä edistyn "laulu-urallani" ja saan siitä tunnustusta...? I keep dreaming.

    Musta olisi mahtava tavata mun sukulainen kun olen sun elämää täällä, Facebookissa ja Instassa seurannut. Haluaisin nähdä että oletko vielä se sama ihana Joanna johon 2002 Salossa tutustuin. Jos siis olet halukas tapaamaan, laita vaikka instassa (noooraella) viestiä niin sovitaan tapaaminen!

    Toivon että mun kommenttini piristi sua edes vähäisen, itselle tuli niin paha olo sun puolesta kun luin tuota tekstiä ja halusin helpottaa oloasi. Tiedät ainakin että sulla on vahvat tukijoukot ja ihmisiä, jotka oikeasti ihailevat sinua täältä ruudun toiselta puolen. Olen edelleen niin ylpeä susta ja sun saavutuksista, keeping it real girl!!

    Halauksia sulle <3

    VastaaPoista
  9. Täytyy sanoa, että ymmärrän pointtisi täysin. Täällä on toinen huonon itsetunnon omaava ja tiedän kyllä miltä sinusta tuntuu ottaa ilkeitä kommentteja vastaan. Ei varmaan auta yhtään jos sanon, että älä välitä niistä, koska ne on vain kateellisia, idiootteja ja tahalleen ilkeitä, huomion kipeitä tyyppejä. Sinä olet kaunis, ihana ja fiksu! Olet yksi minun suosikki-bloggareista ja on tosi harmi juttu jos haluat lopettaa blogin kirjoittamisen. Innolla luen aina kaikki postaukset ja ihastelen sinun kuvia. Pidä (tai yritä pitää) lippu korkealla ja ihanaa, että postaat kuvia ainakin Instagramiin! <3 Kivaa kesää sinulle!

    VastaaPoista
  10. en ymmärrä, mitä ihmiset niillä ilkeillä kommenteilla ajaa takaa. eikö ne tajua miten suuri vaikutus niillä voi olla ja kuinka paljon ne voi satuttaa, vai onko ihmiset oikeasti ihan tosissaan niin ilkeitä ja kamalia että ne nimenomaan haluaa satuttaa toisia?
    minusta on ihanaa ja ihailtavaa, miten rohkeasti otit tämänkin asian esille ja kerroit omista fiiliksistäsi ja uskalsit taas kerran olla haavoittuva ja rehellinen ja oma itsesi, vaikka kynnys siihen varmasti oli korkea. toivon että tää herättelee edes muutaman niistä anonyymi-ilkeilijöistä häpeämään omaa käytöstään.

    oon itse entinen koulukiusattu, ja toipunut masennuksesta ja syömishäiriöstä. sinun blogisi ja esimerkkisi on ollut minulle pitkään yksi niistä jutuista, joilla vaikeimpina päivinä tsemppaan itseni rakastamaan itseäni, ja hyväksymään itseni sellaisena kuin olen, ja tiedän etten ole ainoa.
    teille anonyymi-ilkeilijöille siellä haluaisin sanoa, että oon teille ihan helvetin vihainen jos teidän typerät ajattelemattomat sananne saa joannan lopettamaan tän blogin. maailmassa on ihan liian vähän ihmisiä jotka näin upella ja ihailtavalla esimerkillä kannustaa toisia sellaiseen positiivisuuteen ja terveyteen ja itsensä hyväksymiseen ja kauneuden näkemiseen koko maailmassa, kuin joanna. olisi ihan hirveä sääli menettää yksikin tällainen kauneuden ja positiivisuuden turvasatama.
    ja sinulle, joanna, haluaisin sanoa, että vaikka tottakai jäisin kaipaamaan blogiasi ihan kamalasti, se kun on ollut minulle ja monille muille tosi tärkeä tsemppi ja apu itsensä hyväksymisen tiellä, niin siitä huolimatta ymmärrän paremmin kuin hyvin jos et enää jaksa tätä ylläpitää. suoraan sanottuna en oikein edes ymmärrä, miten kukaan jaksaa pitää blogia tällaisena nettikiusaamisen aikana. kuten itsekin kirjoitit, jos kadulla kävellessä joka toinen vastaantulija sylkisi naamalle ja haukkuisi, kuinka kauan sitä jaksaisi ja uskaltaisi kävellä ulkona ihmisten ilmoilla? itse ainakin erakoituisin alta aikayksikön. uskon että lukoijoillasi riittää ymmärrystä, jos päädyt tästä blogista luopumaan, vaikka se monia surettaisikin.

    hyvää, aurinkoista, voimauttavaa kesää! kukoista ja säteile niin kuin tähänkin asti <3 oot uskomaton. miljoona vaaleanpunaista sydäntä!

    VastaaPoista
  11. Tsemppiä ihana <3



    Ps. Ole onnellinen ettet saa kadulla vastaantulijoilta kommentteja, mä saan ihan joka paikassa. Jos ei sanota suoraan että "oletpa sä lihava, ootko ajatellut laihduttaa" niin sitten kuuluu naurua/supatusta ja tätä tapahtuu joka päivä tiki onhan sitä syytäkin, mutta voishan sen jättää sanomatta. No news for me :)



    Pus pus

    VastaaPoista
  12. Mun on pakko kyllä mainita, että täällä ruudun takana oon aina ihaillut sun vartaloa ja pukeutumistyyliä :)

    VastaaPoista
  13. Ite oon aina ajatellu, et ihmiset jotka keskittyy ulkosiin asioihin ei tunne mua eikä voi satuttaa. Jos et oikeesti keksi mitään "loukkaavampaa" kuin vitun huora ni noi kommentit menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. En sano etteikö monen "vittu oot ruma ja läski huora" kommentin jälkeen tuntuis pahalta, mutta nää ihmiset ei tunne sua eikä ne voi satuttaa sun kaikkein sisintä mun mielestä, koska ne keskittyy vaan niihi ulkoisiin asioihin, jotka ei loppu peleissä tee susta sua. Se mikä on sisällä ratkasee! Sä oot vahva ja kestät ton paskan, vaikka ei tarviskaan. ;) voimia, se valo on siellä tunnelin päässä trust me. <3

    VastaaPoista
  14. Hyvä, rohkea ja tärkeä kirjoitus! Oon niin samaa mieltä.



    Mua inhottaa kun tuolla "itsepä on itsensä julkisuuteen laittanut, kestäköön kritiikin" -fraasilla oikeutetaan ilkeily. Asiallisen kritiikin, kyllä. Mun mielestä on täysin perusteltua että työkseen bloggaava ihminen saa kritiikkiä blogistaan - esimerkiksi kuvanlaadusta, tekstistä, yms. Vaikka noista on musta ihan oikeutettua antaa kritiikkiä, niin kritiikkiä ei silti ole niiden haukkuminen, vaan mielipiteensä asiallinen perustelu.



    Mutta se vihaposti mitä sä oot saanut ei _todellakaan_ ole kritiikkiä. Se on puhdasta ilkeilyä ja sellaista ei kenenkään (julkisen bloggaajankaan) tarvitse sietää. Mulle on ihan käsittämätöntä, miten jotkut kehtaa haukkua toisen ulkonäköä tai vaivata mieltään sellaisella.



    Superpaljon tsemppiä sinne ja vaikka ei aina siltä tuntuiskaan, niin olet upea ihminen! :)

    VastaaPoista
  15. Postauksesi kosketti. Miksi idioottien pitää aina pilata kaikki kivat jutut? Olet mahtava, fiksu, kaunis ja kerrassaan valloittava persoona ja ihailen sinua itsetuntoasiapostauksiesi myötä. En osaa oikein muuta sanoa kuin että voimia.

    VastaaPoista
  16. Mää en voi varmaan ikinä käsittää miten paljon tollasen suurennuslasin alla oleminen ja jatkuva paska kommentointi voi tuntua. Mulle tuli niin surullinen olo, elämässä on muutenkin vaikeampia ja helpompia hetkiä ja jos jokainen vaikee hetki on kommenttien takia vaikeempi ja jokainen helppo, ihana hetki laimeempi, ni joku on pielessä. Mää en usko, että mää voisin omalla kommentillani pyyhkiä sitä paskaa olemattomaksi, mutta mää vaan haluan sanoa, että sää oot aivan ihana ihminen ja sulla todella on suuri sydän<3 Sitä tietää, että pinnallinen on vaan pinnallista, mutta se sattuu silti jos joku arvostelee jatkuvasti. Mää en oo lukenu sun blogia edes kovin kauaa, mutta tiäkkö mikä ensimmäisenä kiinnitti mun huomion? Se ei ollu sun koko, ulkonäkö tai sukujuuret, se oli positiivisuus ja ihana hymy jonka pysty lukemaan tekstistä. Musta on niin kauheen paskamaista, että työn julkisuuden perusteella ihminen saa enemmän paskaa niskaan ku roskakuskit ikinä kuljettaa. Musta se on niin väärin! Mää toivon täydestä sydämestäni, että ne kommentoijat lukis sun tekstin ja huomais kuinka raukkamaista se on ja kuinka paha mieli siitä voi ihmiselle tulla. Ja tajuais lopettaa sellasen käytöksen. Voimia sulle ja pidä rentouttava blogiloma<3 Toivottavasti tähän löytyy jokunäkönen ratkasu :)

    VastaaPoista
  17. mä en oo tainnut kummemmin blogiasi seurata mutta indiedaysin kautta tulee aina välillä selailtua vaikka minkämoista blogia. tipahdin tähän vaan sanomaan että vaikutat semmoiselta ihmiseltä joka säteilee kauneutta sekä sisäistä että ulkoista. sitä haluaisin myös korostaa että kroppa on kaunis koosta riippumatta!! läski on läskiä ja sitä löytyy meiltä kaikilta, oli se sitten pienemmissä tai suuremmissa määrin ja se on niin normaali juttu se. samanarvosia taidetaan kaikki olla siitä huolimatta miltä näytetään ja mitä painetaan, vaikka ei aina siltä tunnukkaan. ota niin pitkää lomaa kun vaan tarvitset ja huolehdi itestäsi koska sehän tässä on tärkeintä! toivottavasti opit rakastamaan itteäs ja kroppaasi semmoiseen jokapäiväiseen tyyliin!

    VastaaPoista
  18. joanna sä oot superihana! oot rohkea kun jaat niin avoimesti ajatuksiasi blogisi kautta ja lukijana sun teksteistä saa aina paljon irti. sä oot hurjan kaunis ihminen monella tapaa. surettaa tavallaan negailijoiden puolesta, että mikä ylipäänsä saa ihmisen niin rikki että kokee tarvetta tuottaa toisille pahaa oloa. rentouttavaa blogilomaa, kirjoittele taas sitten kun siltä tuntuu :--)

    VastaaPoista
  19. Oon niin pahoillani sun puolesta :( Tää teksti kosketti mua todella paljon. Olet kaunis ja ihana. Paljon vaaleanpunaisia sydämiä Joanna <3 Vietä ihana kesä :)

    VastaaPoista
  20. Olet niin kaunis ihminen, sisäisesti ja ulkoisesti. Olen lukenut blogiasi vuosia ja onnistut aina inspiroimaan ja rohkaisemaan ja vahvistamaan mua todella paljon. Kirjoitat todella hyvin ja olet lahjakas niin monissa eri jutuissa. Positiivisuutesi on myös todella tarttuvaa! Kiitos siitä. <3



    Tämä kirjoitus on niin tärkeä. Toivon että ilkeät kommentoijat todellakin menevät itseensä ja kyseenalaistavat toimintansa.



    Oikein rentouttavaa ja ihanaa blogilomaa ja paljon haleja!

    VastaaPoista
  21. Hei Joanna.



    Olen lukenut blogiasi vuosia, ja haluan sanoa kiitos, olet antanut minun elämääni hurjasti inspiraatiota ja hyvää mieltä postauksillasi aina meikeistä ja musiikkiin ja ripsien pidennyksistä sisustuksen kautta sielu vereslihalla kirjoitettuihin postauksiin.



    Nauti blogilomasta, tauosta ja kesästä!

    VastaaPoista
  22. Moi, käyn aina silloin tällöin lukemassa tätä blogiasi. En ole muoti blogi ihmisiä mutta luen blogiasi syvällisten ajatuksiesi takia. Nostan hattua rehellisille ja aidoille postauksillesi. Älä koskaan luovu unelmistasi ja aitoudestasi siksi että jotkut ovat liian heikkoja ihmisiä. On heikkoutta mollata toista. Nämä tälläiset muita loukkaavat ihmiset ovat yleensä joko katkeroituneita elämäänsä eivätkä ole tyytyväisiä itseensä tai sitten ovat todella pahasti itseään täynnä ja pitävät itseään muiden yläpuolella. He eivät vättämättä koskaan muutu. Pidän myös blogia itse ja saan sinne vaikka mitä mutta olen opetellut suodattamaan ne loukkaus kommentit. Joten älä välitä sillä oot tuollaisten yläpuolella ihan heittämällä:)

    VastaaPoista
  23. Oot ihailtavan rohkea kirjoittaessasi jotain näin henkilökohtaista, vaikka liian monet ihmiset tosiaan osaa olla täysiä kusipäitä. Kumpa mahdollisimman moni niistä heräisi luettuaan tekstisi.



    Oon seuraillut blogiasi jo pitemmän aikaa, ja tykkään nimenomaan siitä, että uskallat julkaista myös todella syvällisiä postauksia. Kirjoitat hyvin, ja oon saanut susta kuvan ihmisenä, joka on kliseisesti sanottuna kaunis niin sisältä kuin ulkoa.



    Halusin vain kerrankin kommentoida ja kiittää harvinaisen hyvästä blogista. Toivottavasti löydät tän suhteen sen ratkaisun, mikä on sulle itsellesi paras! :)

    VastaaPoista
  24. sinä ihana nainen. halusin vain sanoa, että kirjoituksesi todella ovat inspiroivia - niin paljon työtä on täälläkin tehty oman itsensä rakastamisen tai edes hyväksymisen kanssa, ja tekstisi ovat luoneet uskoa ja antaneet oivia vinkkejä. arvokasta, olen kiitollinen. tekstisi huokuvat positiivisuutta ja syvyyttä, on ollut ilo huomata, että olen onnistunut omaksumaan ainakin hiukan tärkeäksi nostamaasi positiivisuutta ja hyvän levittämistä. sisälläni olevaa onnea haluaisin jakaa sinun ja kaikkien muiden kanssa sanomalla: täällä ollaan, sinun kanssa, sinun puolella, onnen jakamisen puolella.

    VastaaPoista
  25. Tuli melkein kyyneleet silmiin :( olet upea ja inspiroiva nainen, voimia ja halauksia sinulle <3

    VastaaPoista
  26. voimia ja haleja. olet kaunis !!


    http://bettinaw.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  27. Lähetän sulle tän kyyneltulvan seasta valtavan halauksen! ♥

    Toivon että voisin pyyhkiä pois kaikki ne kamalat sanat ja asiat jotka oot joutunut kuulemaan, etenkin anonyymien raukkamaiset heitot. En ole tunnettu bloggaaja tai muuten paljon esillä, siksi voin vain yrittää kuvitella miten paljon suhun sattuu ja on sattunut. Enkä sano sitä sen takia etten tahdo sun lopettavan bloggaamista, vaan siksi että sä oot niin paljon enemmän ja parempaa kuin niiden kommenttien kirjoittajat koskaan tulevat olemaan.
    Oon kommentoinut sulle ennenkin. Siitä kuinka oot inspiroinut mua toteuttamaan itseäni ja uskomaan siihen et itse on maailmaa korkeammalla, en osaa selittää, mutta toivon sun ymmärtävän.

    Oot kaunein nainen jonka olen koskaan maan päältä löytänyt, ja mä en valehtele tällaisissa asioissa. Päätät blogisi kohtalosta mitä vain, mä toivon et jaksat mennä eteenpäin ja näyttää kaikille et sä et katoa Muuttolintujen syksyllä kanssa, maailma tarvitsee sun kaltaisia upeita, inspiroivia ja vahvoja ihmisiä. Maailma on tehty sua varten, Joanna, sussa on paljon tälle kaikelle meidän ympärillä, älä anna kenenkään viedä sitä susta!

    Tää voi kuulostaa hassulta tai väärältä, mutta musta tuntuu et sä saat kaikki tuntemaan itsensä kauniiksi ja ainutlaatuisiksi, mut ainakin.

    Voi Joanna, sä oot upea nainen, ei tässä enää muuta osaa sanoa.

    ♥ voimia

    VastaaPoista
  28. Ymmärrän pointtisi, ja hyvää kesää sinulle!<3
    Mutta täälläkin ruudun toisella puolella, sinua ihanoiva tyyppi!
    Olet vain niiiiiiiiiin KAUNIS<3

    VastaaPoista
  29. Yhdyn täysin postaamaasi asiaan. Nyky-yhteiskunnan julmuus on välillä aivan sietämätöntä. Mutta ei säälitä kiusattuja ja loukattuja vaan niitä kiusaajia, jotka eivät ole käsittäneet ihmisarvon merkitystä ja erilaisuuden rikkautta.
    Aivan hirveästi tsemppiä, jaksamista ja ihanaa kesää! Nauti siitä kuka olet ja mitä teet, sisältyi siihen blogin päivittämistä tai ei. :) täällä ainakin jäädään odottelemaan tulevia ihania ja inspiroivia postauksia, vaikka siinä menisikin pidempään. ;)

    VastaaPoista
  30. Moi!
    Törmäsin sattumalta blogiisi, ja tämä oli hieno teksti.
    On kurjaa, miten moni lähtee kommentoinissaan henkilökohtaisuuksiin. Huomaa, ettei ole ihan perus käytöstapoja kaikille koskaan opetettu. :)

    ...tärkeintä on koettaa muistaa, että aina yhtä kurjaa asiaa kohtaan odottaa kymmenen hyvää!

    Ihanaa kesää ja haleja!

    t. Ville / Vipsteri - vähän niinku hipsteri www.vipsteri.blogspot.com

    VastaaPoista
  31. Oon seurannut sua kauan ja yks asia mitä oon aina ihaillut on just sun keho. Sä et tee sun kropasta mitään isoa juttua, annat sen vain olla osa sua. Ja se on aivan saatanan ihailtavaa. Sä oot sellainen esikuva jonka toivoisin että tyttäreni löytää elämäänsä. Mä toivon että jokainen nuori tyttö löytäis sunlaisen ihmisen. Vahvan, rohkean ja muutenkin ihanan. Muista että meitä on niin monta ihmistä jotka ihaillaan sua.

    Jatka samaan upeaan tahtiin.

    SÄ OLET AIVAN SAATANAN IHANA.
    älä ikinä unohda.

    VastaaPoista
  32. Ekaa kertaa luin, kaveri linkitti naamakirjassa... Kiusatun tytön äiti tippa linssissä kommentoi että täytyy laittaa oma lukemaan ainakin tätä postausta.. Kiitos tästä :)

    VastaaPoista
  33. Hei, ihan näin muuhun aiheeseen ensin kysymys, onko sinun ripset omat vai pidennykset, tosi nätit nimittäin! Ja sitten itse tähän postaukseen, voisi olla hyvä että poistaisit kommentoinnin täältä kokonaan ja ihmiset saisivat yhteyden esim Facebookin kautta, koska siellä täytyisi kirjoittaa omalla nimellä. Kaikkea hyvää kesään:)

    VastaaPoista
  34. Haluaisin sanoa vaikka mitä, mutta tällä hetkellä ajatuksia on niin paljon, että niitä on vaikea jäsentää.
    Sinä inspiroit minua. Sinä lohdutat minua. Sinä ilahdutat minua. Sinä saat minut tuntemaan itseni arvokkaaksi. Mikään muu blogi ei ole saanut minua tuntemaan ja ajattelemaan yhtä paljon. Uskon, että syvällisemmät tekstisi auttavat monia lukijoita, minua ainakin.
    Vaikka en kärsisikään aina samoista ongelmista, teksteistäsi välittyy silti myös yleismaailmallinen lohtu ja itsensä hyväksyminen. Sinun taitosi kirjoittaa on kadehdittava.
    Vaikken ole sinua tavannutkaan, tunnut silti tutulta ja ihmiseltä, joka löytää oikeat sanat lohduttamiseeni.
    Paljon vaaleanpunaisia sydämiä.

    VastaaPoista
  35. postauksen kommenteissa on jo monta pitkää ja kaunista kommenttia, joten tiivistän mun asiani vain lyhyesti: oon vuosia jo ihaillu sua ja tuun aina ihailemaan. Mun silmissä me ollaan kaikki kauniita, mutta sä oot kyllä yks kauneimmista. Sisäsesti ja ulkosesti<3

    VastaaPoista
  36. Kyyneleet tuli täälläkin silmiin.. On hassua miten blogia lukiessa voi tutustua aivan vieraaseen ihmiseen niin, että alkaa ihan tosissaan välittää toisesta, kuin ystävästä. Samalla ei pysty käsittämään niitä järjettömän ilkeitä kommentteja, joista paistaa läpi, että ne on tarkoitettu vain loukkaamaan. Nauti kesästä, toivottavasti pääsen vielä lukemaan kirjoituksia, olisi surullista kadottaa noin upea ihminen kokonaan <3

    VastaaPoista
  37. Mä en voi käsittää minkään galaksin mittakaavalla sitä, että sä saat niin paljon negatiivista palautetta, että sulla on paha olla. En vaan voi käsittää ihmisten kylmyyttä ja ajattelemattomuutta - puhdasta röyhkeyttä. Onko ihmiset niin tyytymättömiä omaan elämään, että purkaa turhan paskan toisen tuntemattoman ihmisen harteille. Käsittämätöntä ja niin väärin.

    Ihmisistä tulee päivä päivältä julmempia, kylmempiä ja herkempiä sanomaan rumasti toiselle ja varsinkin täällä netin ihmeellisessä maailmassa, jossa saat valita oletko anonyymi vai omalla naamallasi. Valtaosa näistä tietenkin on anonyymejä, koska eihän kukaan niin sanotusti "täysjärkinen" lähde omalla nimellään toisia haukkumaan mutta samaan aikaan se on todella lohduttava asia huomata koska jos haukkujalla ei ole pokkaa sanoa mielipidettään oman nimen ja kuvan takaa - se on lähes arvoton. Voi kun tuon asian tajuaminen menisi tunnemaailmankin puolelle eikä antaisi noiden typeriä, roskakommenttien pilata hyvää mieltä.

    Mun mielestä on kohtuutonta arvostella sun kaltaista bloggaajaa (tai ketä hyvänsä), joka kirjoittaa varmasti parhaiten suurten blogien keskuudesta, osaa tehdä kiinnostavia tekstejä, osaa olla mahtava esikuva naisille ja ennenkaikkea on rohkea kirjoittamaan tästä vaikeesta asiasta omalla nimellä ja kasvoilla, omilla kokemuksilla ja omilla tunteilla. Voit olla ylpee siitä, että teit tän koska yhdelläkään niistä nettikiusaajista ei olisi pokkaa. Ei yhdelläkään.

    Itse otin reilu vuosi sitten anonyymeiltä kommentoinnin pois - ihan vaan oman itsetuntoni/mielenterveyteni vuoksi. En ole tarpeeksi vahva kestämään sitä lokaa mitä tulee ja valitettavasti myös niiltä tosielämän tutuilta, jotka eivät suoraan kehtaa asioita sanoa. Kenenkään ei tarvitse siis sietää niitä kommentteja edes netissä, joten jos sä haluat estää kommentoinnin tai rajoittaa sitä - sä voit tehdä sen. Bloggaamisen ei pidä mennä oman hyvinvoinnin edelle, koskaan.

    Ps. Oot ihana nainen, muista se!

    VastaaPoista
  38. Minäkään en pysty käsittämään kuinka julmia ja ilkeitä ihmiset voivat toisilleen olla :`(. Entä jos tekisit blogistasi suljetun? Kutsuisit kaikki nykyiset lukijat ja poistaisit ihmiset, jotka ilkeilevät sinulle. En tiedä voisiko tällainen toimia.

    Olisi kyllä hyvä, jos kommentin kirjoittajan pitäisi tunnistautua vaikka nettipankkitunnuksilla. Kommentointi toki vähenisi, mutta ilkeät anonyymikommentit vähenisivät myös paljon.

    VastaaPoista
  39. Olet nuori,kaunis ja upea jajaja....

    VastaaPoista
  40. Olet aivan hurjan kaunis nainen <3 Et varmaankaan halunnut mitään kommenttivyöryjä "olet kaunis, ihana blabalaa" mut oli ihan pakko! :) Jospa saisit möröksi kasvanutta tunnetta blogista pienennettyä. Tsemppiä elämään, kaikki tiet vievät jonnekin vaikka välillä hämärtää :D

    VastaaPoista
  41. Voi ei:( Sä et tiedäkään kuinka paljon sun blogi on antanut mulle. Olen elämäni aikana taistellut samojen asioiden kanssa kuin sinäkin. Olen tajunnut vuosien myötä, että lievä ylipainoni ei ole ollut oikeasti se ongelma. Vaan ongelma on ollut se, etten ole rakastanut itseäni tarpeeksi. Kaikkien taisteluiden jälkeen olen tajunnut, että olen hyvä näin. Samalla tavoin kuin sinäkin. Sä olet ollut uskomattoman avoin tässä sun blogissa. Blogillasi on ollut myös tärkeä rooli siinä, että olen hyväksynyt itseni. Olen tajunnut, että voi olla todella kaunis ja upea, vaikka ei olisi mallin mitoissa. Sulla on ollut siinä todella tärkeä rooli.

    Pidän myö siitä, ettet blogissasi turhaa alleviivaa "että minä olen tällainen plus-bloggaaja". Koska tuollaisella alleviivaamisella on usein juuri päinvastainen merkitys. Tulee sellainen fiilis, että "minä olen nyt niin erilainen kun painan muutaman kilon enemmän kuin perusbloggaaja".

    Sun blogis on ihanan aito ja todella henkilökohtainen. Olet todellinen kaunotar, jolla on uskomaton tyyli. Mutta sillä ei ole oikeastaan väliä, koska ihminen on arvokas ja kaunis vaikka pukeutuisi miten tai näyttäisi miltä.

    Summasummarun, Mä en sanoin pysty kuvailmaan sitä, mitä sun blogi on antanut ja kuinka hyvä esikuva varmasti olet monelle nuorelle. Olen surullinen, että sun on lähdettävä kesälomalle anonyymien takia. Sä olet kuitenkin loman ansainnut. Toivon, että tämän postauksen myötä myös ikävien kommenttien kirjoittajat tajuaisivat jotain. Pidä hauska loma äläkä mieti blogia! Katsele kesän jälkeen asioita uudestaan. Sun postauksilla on kuitenkin uskomaton voima! Kirjoittamisesta voisi tulla sulle vaikka ammatti. Hyvää kesää!

    VastaaPoista
  42. Olet pitkään ollut yksi suosikkibloggareistani, sillä uskallat sanoa nämä kipeätkin asiat ääneen ja kiertelemättä. Se vaatii rohkeutta ja suurta sydäntä, kun taas ilkeän kommentin lähettäminen ei vaadi kuin internetyhteyden - valitettavasti...

    Onnen, ilon ja vaaleanpunaisten sydämien täyttämää kesää! :)

    VastaaPoista
  43. Tää on niin surullista. Sä vaikutat niin kiltiltä ihmiseltä, miten sä voit saada niin paljon negatiivisia kommentteja. Ei tässä oikein muuta voi sanoa, kuin että tsemppiä. Nauti upeasta kesästä ja ihanien ystävien seurasta!

    VastaaPoista
  44. Hei,

    kuten monilla muillakin, tämä on ensimmäisiä kommenttejani sinulle. Luettuani tämän postauksen pari ensimmäistä kappaletta, ilmestyi sisälleni kylmä nyrkki: eikait tämä ole loppu, onko tässä nyt jäähyväiset? Lähes kyneleet silmissä luin tekstiä ahnehtien ja etsin suru-uutisia. Kun pääsin loppuun, huoahdin helpotuksesta. Tämän jälkeen palasin alkuun ja luin tekstin uudelleen, ajatuksella.

    Ihmisten pahuutta ei voi ymmärtää: miksi pitää tahalleen pahoittaa toisen mieli, jättää myrkytettyjä lihapullia lenkkipoluille, piilottaa rikottuja pulloja uimarannoille, uhkailla, kiusata... On hienoa, jos sinä pystyt antamaan anteeksi ja ymmärtämään jollain tasolla. Minäkin pystyn ymmärtämään, mutta en antamaan anteeksi. En ole koskaan ollut esimerkiksi kiusaaja, mutta joskus olisin voinut toimia toisin. Jo nämä teot painavat mieltäni, enkä osaa antaa itselleni täysin anteeksi.

    Luettuani tämän blogitekstin voin olla itsestäni ylpeä, etten ole koskaan jättänyt negatiivista kommenttia. En edes sinä huonona päivänä, kun töissä on mennyt huonosti, poikaystävä on jättänyt ja bloggaajan hehkutus uudesta ilmaistavarasta ja kaikesta muusta on ärsyttänyt. Mielestäni loukkaus ei ole koskaan ollut oikein, ja tiedän, että kommentti vaivaisi minua todella pitkään. Olen myös jollain tasolla tiedostanut sen mahdolliset vaikutukset bloggaajalle, mutta tekstisi auttoi minua ymmärtämään vielä paremmin.

    En osaa oikein sanoa muuta kuin tsemppiä, haleja, jaksamista. Toivon erittäin kovasti että jatkat tämän blogin parissa, mutta mikäli et, niin ymmärrän senkin päätöksen. Toivon, että löydät iloa elämääsi, tulipa se blogista tai sitten ei.

    Älä juokse mun luota / Kun on kevät ja kevät kutsuu sua / Älä kuuntele niitä.

    Lumi sulaa, ja sulaa / Kylmä sydän rinnassa / On ovi auki meet siitä.

    Huudan kutsun pimeään / Kaiku vastaa ei riitä / Kyllä pystyt parempaan.

    Älä kuuntele niitä / Kaikki tahtoo ja tahtoo niin / Sun suosiossasi olla.

    -Pariisin Kevät - Kevät-

    VastaaPoista
  45. oot vahvempi kuin itse ajatteletkaan, muuten olisit lopettanut blogin. älä anna idioottien lannistaa sua jatkossakaan, oot niin symppis tyyppi!

    ihanaa kesää!

    VastaaPoista
  46. Ihmiset osaa olla paskamaisia typerine kommentteineen. Tsemppiä ja voimia jatkoon, jos sitä tulee. Ymmärrän täysin, miten vaikea loukkaavia kommentteja on lukea päivästä toiseen:(



    Seuraan sua instassa ja just mietin sun viimeisimpään bikinikuvaan liittyen, että miksi ihmeessä mä en näytä noin upealta bikineissä :) Olen kaunis niin sisältä kuin ulkoa<3

    VastaaPoista
  47. *siis tietty OLET :D

    VastaaPoista
  48. Moi!

    Oon lukenu sun blogia vasta vähän aikaa, mutta ihastuin heti sun rohkeuteen ja siihen kuinka uskallat olla oma ittes! Ärsyttää kuinka kaikki jollain tavalla julkisuudessa olevat tyypit on kaikki jotain fitness intoilijoita, laiheliineja malleja ja kaikki saman näköisiä! Erilaisuus kunniaan ja ei sillä oo väliä onko pyöreempi, laiha vai lihaksikas! Kuhan itellä on hyvä olla, terveys on kunnossa ja muut perus asiat on hyvin! Terveys edellä ja ulkonäkö sen jälkee , maailma on paljon kauniimpi paikka kun meitä on täällä eri näköisiä ja kokoisia tyttösiä. Tsemii sulle hyvää kesää ja leuka pystyy ja ilolla eteenpäin! Pus :)

    VastaaPoista
  49. Moi! Sä kävit mun kassalla pari päivää sitten ja mun teki mieli sanoa että sulla on kiva blogi. En kehdannut kuitenkaan. Mut sä olit just sellanen mitä kuvittelin sun olevan blogin perusteella - hymyileväinen ja ihana. Sussa ei ole mitään vikaa.Kaikki saa olla sellaisia mitä haluaa, kunhan muistetaan ottaa muut ihmiset huomioon. Hyvää kesää sulle kaunis, älä välitä idiooteista!!

    VastaaPoista
  50. Itsekin kauhistelen aina miten ilkeitä ihmiset voi olla kun saavat mahdollisuuden sanoa sanottavansa nimettömänä. Tästä aiheesta on tärkeää puhua, että ihmiset muistaisi, ettei se haukkuminen satu yhtään vähempää vaikka sen tekee netissä kasvottomana. Muista aina, että olet kaunis. <3

    VastaaPoista
  51. Moikka!

    Facebookin ja toisen blogin kautta törmäsin tähän postaukseen enkä pystynyt lukemaan sitä kuin pari ensimmäistä osiota, lopetin siihen kohtaan missä lisäsit lukijan kommentin joka oli negatiivissävynen. Selasin kuvat missä näkyy kyyneleesi ja mun sydäntä kirpas. Oot ihan hemmetin kaunis nainen jonka kurveille jotkut ovat kateellisia. Oma ulkonäkö ja omassa kehossa viihtyminen ei ole yhtään kenenkään muun asia kuin kantajan oma. On minuaki ulkonäön takia kiusattu, onnekseni olen osannut päästää kaikki sanat toisesta korvasta ulos. Ja onpahan palstoillakin paljon haukuttu ulkonäköäni, osasin onnekseni nekin lukea ja tajuta että ihmiset jotka arvostelet mun ulkonäköä ovat itse ahistuneita omasta.
    En ole blogiasi lukenut ja ensimmäistä kertaa törmään tähänkin, mutta pakko sanoa että mikäli pidät kirjotuksesta loman niin olet varmasti tehnyt hyvän päätöksen. Mikäli et pidä lomaa, olet tehnyt myös yhtä hyvän päätöksen. Kuitenkin toivotan että jokainen päiväsi olisi hymyjä täys, koska kasvoillasi hymy loistaa paremmin kuin kyyneleet. Mikäli törmään sinuun joskus jossain, niin tulen varmasti moikkaamaan ja mikäli sinua ei ahdista vieraan ihmisen halaus niin sellaisenkin annan tueksi.
    Hyvää kesää! =)

    VastaaPoista
  52. Hei!
    Löysin blogisi toisen blogaajan sivulta, joka oli tämän sinun loistavan kirjoituksen maininnu omassa blogissaan. En ole ennen lukenut yhtään blogiasi, enkä yleensä kommentoi kenenkään blogeihin mitään, mutta nyt oli pakko!

    Kirjoituksesi oli ihan mahtava! Vaikka blogisi on minulle ihan tuntematon ja sinä olet ihan tuntematon, mutta liikutuin kirjoituksestasi! Suututtaa ihan saatanasti ihmiset, jotka todennäköisesti osittain ihan huvikseen loukkaavat sinua ja muitakin bloggareita!

    Haluan sanoa, että olet todella kaunis nuori nainen ja sisäinen kauneutesi tulee esiin kirjoituksessasi :)

    toivottavasti vietät hienon kesän ja unohdat tuollaiset pikkumaiset ihmiset omaan arvoonsa ja kurjuuteensa!
    Keskarit pystyyn ja eteenpäin vain! ;)
    Tsemppiä ja voimia <3

    VastaaPoista
  53. Tämä on varmasti vain kommentti yksien joukossa mutta julkaisen kuitenkin..

    Et todellakaan ole noiden tunteiden kanssa yksin! Blogi tai ei, kiusaaminen jättää aina jäljet. Et ehkä tiedosta kuinka suuri vaikutus tälläisillä kirjoituksilla onkaan oikeasti. Se kun joku oikeesti sanoo sen kaiken (tässä tapauksessa kirjoittaa) ääneen, julkistaa kaikille et mulla on paska olla, mä en jaksa tätä enää. Mua sattuu. Sen pystyy itekin jotenkin tajuamaan et ei mun oo pakko olla vahva ja esittää. Ei mun oo pakko ladata mun instagram tilille teksti kuvaa jossa mä haistatan paskat koko maailmalle antamalla mun olemuksesta kuvan ettei kukaan vois koskaan satuttaa mua. Enää ei oo pakko olla vahva. Se on helpottavaa kun joku tekee sen ensin, joku joka tiedetään. SIllä samalla hetkellä ja tällä kirjotuksella sä avaat varmasti tuhansia patoja jotka tajuaa tän saman kun mä. Asiat kääntyy vielä hyväksi, on fine tuntea paskaa oloa siitä et sua on haukuttu/haukutaan.

    Niin kauan kun muistan mulle on hoettu 'anna mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos' fraasia jonka varmasti moni muukin tietää. Se vaan kun antaa vuodesta toiseen mennä läski, huora, ruma, meikkipelle, paska ym toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Väkisinkin jotakin näistä vuosien varrella jää sinne korvien väliin soimaan. Ne sanat tuntuu sillon pahalta, ja viiden vuoden päästä siitä tuntuu et ne tappaa sut. Luuseri, paska. Musta ei tuu koskaan mitään.

    Kiusaaminen on niin väärin. Itse kiusattu ja kiusaaja. Pahanolon takia lähdin itse kiusaamaan myös. Kaikilla ei ole rohkeutta kääntää sitä energiaa positiivikseksi. Kaikilla ei ole rohkeutta pukea sitä kaikkea tuskaa sanoiksi julkisesti omassa blogissa kaikkien nähtäväksi.

    Kiitos siitä.

    VastaaPoista
  54. Aivan ihana teksti! En tosiaan ymmärrä miksi ihmiset laittaa sulle ilkeitä kommentteja, omasta mielestäni olet TODELLA kaunis!

    Olet blogisi perusteella todella ihana ihminen sisältä ulos, älä anna katkerien ihmisten pilata sitä ! :)

    Itsekin olen kamppaillut samojen asioiden kanssa, tosin en nettikiusaamisena vaan koulukiusaamisena. Voimia sulle todella paljon!!

    VastaaPoista
  55. Oli kyllä sydäntä särkevä postaus ja oli myös pakko kommentoida tähän, vaikken koskaan aiemmin ole eksynyt blogiisi tai tiennyt sen olemassaolosta! Miten ihanan ja lämpimän kuvan sain jo sinusta heti ensimmäisen postauksen perusteella! Näitä huutelijoita kyllä riittää ja olen mulla omassa blogissani saanut kärkkäitä mielipiteitä painonpudotukseeni liittyen. Olet upea nainen, eikä sinun pitäisi kuin jättää nuo kommentit omaan arvoonsa. Kateellisten panettelua eikä mitään muuta!
    Mukavaa blogikesälomaa sinulle! Toivottavasti palaat kuitenkin vielä "sorvin ääreen", sillä näiden nettihuutelijoiden takia ei kannata harrastustaan lopettaa!

    Tsemppiä!
    Terveisin: Oman elämänsä pieni, suuri pudottaja
    http://pudotus.blogspot.fi

    VastaaPoista
  56. Hyvin vaikea edes kuvitella, miltä tuntuisi bloggaajana kestää nuo kaikki kommentit. En ehkä pystyisi pitämään blogia, sillä vaikka olen itsevarma ja pidän itsestäni, olen hyvin epävarma kuulemaan kettuilumielistä negatiivista kommenttia itsestäni tai läheisistäni. Rakentavasta ja ajatuksia herättävistä mielipiteistä pidän, mutta niistä ei edes voi puhua samana päivänä tarkoituksella mieltä pahoittavien kommenttien kanssa. Tulisin varmasti todella surulliseksi, jos saisin anonyymisti negatiivista kommenttia esimerkiksi nenästäni, koostani, hiuksistani, kasvoistani jne. sillä näille en voi mitään. Tietenkin kokoonhan aina voi vaikuttaa, mutta olen aina ollut atleettisen raamikas harteistani ja nenäni on aina ollut leveä. Olen näistä vain kaksi kertaa elämässäni kuullut ja nekin ovat satuttaneet ja laittaneet miettimään, miksei jotkut minua hyväksy tällaisena kuin olen.

    Harvoin tulee mitään blogeihin kommentoitua, mutta nyt oli vain pakko pysähtyä käyttämään aikaa kirjoittamiseen ja kertoa sulle Joanna, että oikeasti olet aivan ihana persoona, sydämellinen, hyvin kaunis ja olet inspiroinut mua niin paljon, ettei mulla sanat riitä kertomaan. Tämä teksti sai mut kyyneliin. Paljon paljon jaksamisia ja voimia sulle. En pysty kirjoittamaan enempää kun ei teksti vain jotenkaan munkaltaiselta kulje.. Mieti, kirjoittamisessakin olet lahjakas ja sulta tekstintuottokin onnistuu nätisti. Mutta niin, suuren suuri halaus täältäkin. <3

    VastaaPoista
  57. Hei!

    En ole blogisi aktiivilukija, vaan lähinnä satunnainen selailija, mutta päädyin lukemaan tämän postauksen ja halusin lähettää sinulle voimia tehdä sitä mitä rakastat ja unohtaa negatiiviset ihmiset ympäriltäsi. Älä luovuta. Negatiivisiä ihmisiä on ja tulee aina olemaan, valitettavasti. Ollaan niitä vahvempia :)

    VastaaPoista
  58. Mäkin päädyin tänne vasta tänään toisen blogin kautta ja nyt parin postauksen jälkeen jään ehdottomasti seuraamaan/ lukemaan vanhoja juttuja. C:

    Mulla ei ainakaan riitä edes käsityskyky siihen miksi joku viitsii kommentoida jotain ton esimerkin kaltaista. En tiedä miten hyvin itse kestäisin anonyymien huutelua bloggaajana, mutta muista lähteistä paskaa niskaan ottaneena oon kehittänyt parhaani mukaan asenteen, joka tiivistyy suunnilleen tähän: "only person who can pull me down is myself and i'm not going to let myself pull me down anymore". Helpommin sanottu kuin tehty joo, mut tolleenhan se loppujen lopuksi on. Kumminkin... toivottavast löydät itselles sopivan tavan käsitellä noita kommentteja/ muuten oikeantuntusen ratkaisun tohon juttuun. Tsemppiä täältäkin <3

    VastaaPoista
  59. Voi ei, älä vaan lopeta! Oon lukenu sun blogia vasta reilu kuukauden, mutta tässä viimesen viikon sisällä oon lukenu kaikki sun postaukset 2012 vuoden alusta lähtien, ja sua on oikeesti vaan pakko ihailla. Oot ihan huikeen oloinen ihminen, just sellanen, joka ois ihan huippua joskus tavata, koska sun ajatusmaailma kohtaa aikalailla mun ajatusmaailman ja suhun on tosi helppo samaistua. Oon itsekin aikalailla samankokoinen kun sinä, ja oon monta vuotta jo miettiny blogin aloittamista, mutta just se on mua estäny, että kun itsetunto on muutenkin niin huono, niin en varmaan kestäis niitä negatiivisia kommentteja joita varmasti tulis. En ymmärrä ihmisiä joiden pitää haukkua toisia, säkin kun oot noin huikeen kaunis, että mä en ainakaan keksi mitään huonoa sanottavaa sun ulkonäöstä tai tästä blogistakaan. Toivottavasti tauko ei oo pitkä tai vaikka oliskin, niin toivottavasti jatkat tätä sen jälkeen, tästä tuli nimittäin suoraan mun lemppariblogi ♡ Älä välitä niistä ilkeistä ihmisistä, ne on vaan kateellisia sun kauneudesta ♡ Tuun halaamaan, jos jossain tavataan :)

    VastaaPoista
  60. Olet niin upea ihminen ulkoisesti ja sisäisesti, niin rohkea ja esimerkillinen, että sinunlaisesi ihminen ystävänä tai läheisenä olisi todella suuri ilo ja rikkaus. Teet siten kuten itsestäsi tuntuu, mutta muista, että olet IHANA ja jos johonkin ihmiseen voi blogin kautta kiintyä, niin sinuun olen kiintynyt. Iso halaus sinne! <3

    VastaaPoista
  61. Mua pistää niin vihaks et joku kehtaa tulla haukkumaan yhtään ketään netissä. Mun mielestä sä oot älyttömän kaunis, koko Joanna. Oon saanu ihan älyttömästi inspiraatioo sun blogista! Jos päätätki lopettaa blogaamisen, muut tukee varmasti sun päätöstä.(: Jos vaan näkisin ne kaikki nettikiusaajat ni pistäisin ne aika äkkiä pinoon. Oot ihana.♥

    VastaaPoista
  62. heti tekstin luettuani teki vaan mieli sanoa "don't give up!" niin tietenkin, mutta tosiaan, missä menee se raja? kuinka paljon ihminen on valmis ottamaan paskaa vastaan? mutta, mä uskon siihen että maailmassa on pohjimmiltaan hyviä ihmisiä ja enemmän on tyhmyyttä kuin pahuutta. pitäisi vaan ajatella kahdesti, mieluiten vaikka kolmestikin ennen kuin lähettää kommentin. sä oot juuri sellainen hyvä ihminen, joiden ansiosta maailmassa on näinkin paljon hyvää ja kaunista. keep going, ihana joanna!

    VastaaPoista
  63. En tiiä mitä kommentoisin, tulin niin surulliseksi tästä. Haluan kuitenkin sanoa että olet ihana juuri tuollaisena! <3 Halit sinne :)

    VastaaPoista
  64. Mun mielestä on järkyttävää että tällasta oikeasti tapahtuu ja paljon että ihmiset heittelee tollasia kommentteja. Mä en voi sitä millään muotoa ymmärtää tai hyväksyä mikä järki on arvostella toisia. Mulle ainakin blogit on semmosta arkipäivän estetiikkaa joista haen hyvää mieltä ja rentoutumista esim iltaisin ennen nukkumaanmenoa, miksi ihmeessä jotkut lukee blogeja tarkoituksenaan haukkua toisia? En halua syyllistyä samaan haukkumiseen mutta vaikuttaa, että näillä ihmisillä on melko tarkoitukseton ja tylsä elämä. Maailmassa viljellään koko ajan hirveä määrä negatiivisuutta, miksi täälläkin somemaailmassa?
    Sen verran voin sanoa että oma maailmankatsomus on muuttunut miljoona kertaa positiivisemmaksi sen jälkeen kun löysin itseni ja rauhan oman itseni kanssa ja hyväksyin kuka olen - silloin pystyin myös vihdoin rakastumaan ja elämään nyt elämäni parasta aikaa...Ehkä siis näillä joillain on itsetunto pahasti vielä hakusessa ?

    Kaikkea hyvää.

    VastaaPoista
  65. En ymmärrä miksi sinua haukutaan. Olet tajuttoman kaunis ja kadehdin sinun ruskeita silmiäsi, iloista hymyäsi ja kauniita hiuksiasi. Sinulla on mahtava asenne maailmaa kohtaan! Olet hyvä juuri noin äläkä anna kenenkään luuserin muuta väittää! Minua on kiusattu nuorempana ja ymmärrän aika hyvin miltä sinusta tuntuu. Itsekkin olen ollut aika itsetuhoinen ja masentunut, ja olen vieläkin, mutta uskon että on paremmat ajat on edessäpäin. Niin minulle kuin sinulle. Iso hali sinulle! Olet vahva ja upea nainen!

    VastaaPoista
  66. Olen nyt sanaton, erittäin surullinen, ylpeä ja samalla myös hyvin vihainen.

    Luin tämän tekstin ja katsoin kuviasi pitkään, enkä säästynyt kyyneliltä. En osannut ensin täyttää tätä kommenttikenttää, olin niin järkyttynyt. Sun silmistä näkee, kuinka sua sattuu.. mä kyllä ymmärrän sua, olen myös kohde. En ole koskaan käsittänyt sitä, miksi tämä blogimaailma on tässä pisteessä? En vaan ole saanut vastausta mistään, enkä varmaan tulekkaan saamaan.

    Olen äärettömän ylpeä että kirjoitit tämän tekstin ja jaoit sen täällä! Oot roheka.
    Olen myös vihainen, vihainen anonyymeille jotka ovat sua satuttaneet. Olen myös vihainen omilleni, jotka satuttavat kerta toisensa jälkeen..

    Teet kuten on sulle parasta. Elämä on sen verran lyhyt, että ei ole aikaa tuhlattavaksi. Suuresti jaksamisia, olet upea ihminen♥

    VastaaPoista
  67. En ole koskaan ymmärtänyt, tai tule ymmärtämään joidenkin ihmisten jatkuvaa tarvetta kommentoida negatiivisesti toisista ihmisistä. Tapahtui se sitten anonyymisti keskustelupalstalla tai selän takana työyhteisössä, olen aina ymmälläni ja pahoilla mielin. Mutta kuten tiedät, negistely johtuu useimmiten haukkujan omasta pahasta olosta ja tyytymättömyydestä. Itse yritän ajatella kurjintakin pahanilmanlintua myötätunnolla; ihmisellä joka toteuttaa aidosti omaa juttuaan ei ole tarvetta haukkua tarpeettomasti muita: hän on liian tyytyväinen itseensä ja elämäänsä alentuakseen moiseen. “People will whisper, they’ll make their jokes. Let them. They’re all so small I can’t even see them. I only see what matters.” Ja kuten Oliver Wendell Holmes sanoi: " Se mitä on takanamme ja se mitä on edessämme on pientä verrattuna siihen, mitä on sisällämme." Ja se mitä on sun sisällä, näkyy hienosti myös ulospäin. Kaikkea hyvää matkasi varrelle!

    T. Satunnainen lukija (ja tamperelainen Rival Sons-fani :D), joka aina tänne eksyessään miettii, että vaikutat juuri sellaiselta tyypiltä johon haluaisin oikeassa elämässä tutustua.

    VastaaPoista
  68. Sehän siinä onkin, kun ei meillä bloggaajilla olekaan mitään rautaista itsetuntoa, että me kestettäisiin se kaikki paska. Me ollaan ihan tavallisia ihmisiä, samanlaisia kaduntallaajia kuin tekin. Mekin voidaan olla epävarmoja ja minullakin on huono itsetunto. En ole mikään supersankari, joka selviää kaikesta vaan satuttavat teot ja sanat satuttavat minuakin, oli ammattinimikkeeni sitten bloggari tai jokin muu.



    Kiitos ihanasta kommentista. ♥ Ihana kuulla, että olen voinut blogillani antaa sinulle jotain. Kiva, että ihailet, mutta älä halua olla kukaan muu, se on vain oman itsesi tuhlaamista. Me ollaan jokainen omia ihania yksilöitämme ja tuodaan tähän maailmaan jotakin sellaista mitä kukaan muu ei voi tuoda. Ole siis oma itsesi ja onnellinen siitä. ♥

    VastaaPoista
  69. En itsekään ole koskaan ymmärtänyt sitä, että jos vihaa jotakin biisiä/blogia/ihmistä/sarjaa, miksi käyttää omaa aikaa ja energiaa siitä asiasta vauhkoamiseen ja negatiivisen energian lietsomiseen kun sen sijaan voisi tehdä jotakin itselleen mielekästä josta oikeasti nauttii. Blogit toimivat kuitenkin pitkälti ihan yhtä helposti kuin vaikka televisio - jos sieltä tulee jotakin mistä ei pidä, voi helposti vaihtaa kanavaa. :)



    Kiitos kommentista. ♥

    VastaaPoista
  70. Kiitos paljon kommentista. ♥ Muistathan kuitenkin, ettei tarvitse painaa "langanlaihoja muodottomia" alaspäin nostaakseen isokokoisten ja kurvikkaiden naisten arvoa. :) Myös monet laihat naiset kärsivät ennakkokäsityksistä, joita heihin kytkeytyy ja muista erinäisistä rimpulahaukuista. Siinäkään ei ole mitään väärää, että omaa normien hyväksymän vartalomallin ja kantaa itsensä ylpeästi. Meidän pitäisi kaikkien olla ylpeitä huolimatta siitä minkä kokoisia tai muotoisia me ollaan! :)

    VastaaPoista
  71. Ei me jaksetakaan! Kyllä se vaikuttaa meihin kaikkiin vaikkakin joihinkin eri tavoin kuin toisin. Olen itse sekä tarjonnut apua, että hakenut sitä niin monelta bloggaajalta vertaistuen mielessä ja nähnyt ihan liikaa surua, harmitusta ja kyyneleitä vain sen vuoksi, että jonkun on ollut pakko päästä sanomaan jotakin turhaa paskaa.



    Onneksi blogi tuo myös paljon hyvää, se on ihan totta! Ei kukaan meistä jaksaisi muuten metriäkään. :D Te ihanat lukijat olette aivan mieletön voimavara. ♥ Teidän takia me jaksetaan kehittää itseämme ja blogiamme ja teiltä saa ihan mielettömästi voimaa ja neuvoa myös takaisin siinä määrin missä me sitä teille tarjoammekin. Kiitos sinullekin ihanasta kommentista ja ihana kuulla, että olen voinut antaa blogillani sinulle jotain. ♥

    VastaaPoista
  72. Kiitos tsempistä, Maria. Sitä minäkin toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät miten sanoillakin on suuri vaikutus... Mietin joskus, että jos ihmisen jokainen sana ilmestyisi tatuoituna heidän vartaloihinsa, miettisivätkö he tarkemmin sitä mitä sanovat?



    Ihanaa kesää sinullekin. ♥

    VastaaPoista
  73. Niin no netissähän on aina eri säännöt :D Koska ei tarvitse noudattaa mitään sääntöjä. Anonyymiys tarjoaa kaikille helpomman mahdollisuuden toimia röyhkeämmin ja unohtaa kaikki mahdolliset sosiaalisen etiketin filtterit. Kiitos paljon kommentista. ♥

    VastaaPoista
  74. Voiiiiii! :') Noora tietysti muistan! Mutta ihana kuulla, koska tuota puolta en tietenkään ole koskaan tiennyt. :) Tosi liikuttavaa kyllä hiiih! Kiitos ihanasta kommentista (ja nähdään varmasti vielä)!!! ♥

    VastaaPoista
  75. Jep, se tuntuu ihan kamalalta. Koska olen kuitenkin tavallaan ihan fiksu tyttö niin tiedän juuri tuon ettei niistä kannata välittää koska vika on niissä eikä minussa, mutta samalla ne silti satuttavat koska eivät järki ja sydän pelaa aina samassa joukkueessa. Vau, ihana kuulla jos olen lempibloggaajiasi. ♥ Kiitos ihanasta kommentista ja kivaa kesää! :)

    VastaaPoista
  76. Kiitos. ♥



    PS. En mä oikeastaan ole, koska kyllä mä saan kaduillakin vastaantulijoilta kuulla huuteluita... Lähiaikoina vielä itseasiassa ihan poikkeuksellisen usein. Spurgu metro-asemalla alkoi huutaa kuinka ihmiset pelkää mua kun olen niin läski, teini-ikäinen tyttö, jolle pidin ystävällisyyttäni kioskin ovea auki vastasi "kiitos, läski" ja naureskeli ystävineen päälle, puistossa ohi kulkeva tyttölauma kikattelee "voi luija kuina giganttiset reidet", vastaan pyöräileva vanha mies tuhahtaa kohdallani "vitun läski", aamuyöllä kävellessäni bussipysäkille ryhmä tyylikkäitä trendsetter-pojuja huutaa snägäriltä "syö vaan lisää, läski!" Ihmisistä tulee jatkuvasti vain röyhkeämpiä enkä tiedä milloin minun elämäntavoistani tuli muiden asia, en ole koskaan ollut läski vaan minuLLA on läskiä. Mä olen niin paljon enemmän. Lista huutelijoista on loputon, eikä tunnu yhtään sen enempää tai vähempää pahalta se, että ottaako näitä huuteluita vastaan kotikoneelta vai Helsingin kaduilta.

    VastaaPoista
  77. Mäkään en oikein tiedä ovatko ihmiset ymmärtämättömiä vai ilkeitä, enkä edes tiedä kumpi olisi minusta parempi. Ehkä ymmärtämättömyys. Minua pelotti ihan hirveästi julkaista tätä postausta koska se vaati itseni asettamista niin haavoittuvaiseen tilaan, mutta olen todella positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka ihania kommentteja ja viestejä olen siihen saanut. ♥



    Ihan mieletöntä kuulla, että olet voinut saada jonkinlaista voimaa blogistani! Juuri se fakta, että sillä on voinut olla jotakin oikeasti merkityksellistä vaikutusta toiseen ihmiseen on se syy miksi jaksan aina jatkaa ja miksi uskallan olla rohkea - teidän vuoksi!



    Kiitos ihanasta kommentista ja, että olet jaksanut olla mukana blogini pyörteessä! ♥

    VastaaPoista
  78. Oon pitkään lukenut sun blogia, mutta en koskaan sanonut sitä että oot aivan uskomattoman upea ja kaunis nainen. Ne jotka haukkuvat purkavat omaa pahaa oloa, kun sen muistaa niin se ehkä auttaa.

    VastaaPoista
  79. Hei, löysin blogisi aikavasta. En jaksanut kaikkea lukea väsyneenä, ihailin vain kuvia. Olet todella kaunis! Toisaalta olen todella kateellinen sinulle ja toisaalta mulla tais tulla just ihan pienenpieni girlcrush ;)

    VastaaPoista
  80. No joo mut noitakin kommentteja on erityyppisiä, et tuossa vain yksi esimerkki. On ihan totta, että sellaset kommentit on paljon helpompi ohittaa kun joku on vaan vaikka että "vitun huora" tms. järkevää. Mut sit on myös sellasia kommentteja, jotka on muka tosi järkeviä. Et ne tavallaan pääsee ihon alle manipuloimaan sua ja saa oikeesti painettua sua alaspäin ja kokemaan et ne on ihan oikeassa ja oot ihan paska ihminen. Ne onkin sit vähän vaikeempia.

    VastaaPoista
  81. Niin minuakin! :D Sehän siinä onkin, että blogia saa kritisoida niin paljon kun huvittaa, mutta mun minuuteni ei ole muiden ihmisten arvostelunalaista. Tai ei pitäisi olla. Plus sekin, että negatiivinen kritiikki on hyvin eri asia kuin haukkuminen/vittuilu.



    Kiitos ♥

    VastaaPoista
  82. Yhyyyy kiitos ♥!!!! Mä en voi ees kuvitella miltä jostain oikeesti maailman isoimmista julkkiksista tuntuu kun niistä puhutaan ja spekuloidaan niin paljon. Mä en varmaan uskaltais ees omistaa tietokonetta. :D



    Kiitos ihanasta kommentista ♥

    VastaaPoista
  83. I am not fat, I HAVE fat. ♥



    Sitä mäkin toivon! :) Kiitos ihanasta kommentista!

    VastaaPoista
  84. Se muakin surettaa. :( Kiitos paljon kommentista ♥

    VastaaPoista
  85. Voi juku, kiitos!! ♥ Ihana kuulla, että oot pysynyt mukana niin pitkään! :) Kiitos kommentista. ♥

    VastaaPoista
  86. Voi herranjesta, KIITOS! ♥ Mä ihan liikutun!!!

    VastaaPoista
  87. Kiitos <'3 En mäkään koe olevani muoti-ihmisiä vaikka pukeutuminenkin kiinnostaa. Ihan totta, on heikkoutta painaa toista maanrakoon. On mielestäni tosi surullinen ajatus jos he eivät koskaan muutu :( Kiitos ihanasta kommentista ♥

    VastaaPoista
  88. Moi Joanna <3 Selailen blogiasi silloin tällöin ja jo aiemmin olet saanut minut miettimään, että luultavimmin se, millainen ihminen on ulkoa, voi vaikuttaa siihen millainen hän on sisältä. Veikkaan, että ylipainosi on saanut sinut miettimään ja oivaltamaan asioita, joita moni muu ei ole osannut edes ajatella, se tulee mainiosti esiin näissä pohdintapostauksissa. Olet moniulotteinen nainen, hyvin fiksu ja empaattinen, ja voi olla tavallaan myös siunaus, että nykyään on kanavia, joilla tuon kaltaisia ominaisuuksia pääsee vapaasti näyttämään ja toteuttamaan. Blogissasi pystyt kuitenkin päättämään, mitä itsestäsi näytät - esim. minä en aluksi tiennyt pitkään aikaan paino-ongelmistasi mitään, vasta kun jossain postauksessa avauduit asiasta, yllätyin :) Sun kaltaisia ihmisiä pitäisi olla enemmän, jatka säteilyä <3 ja mitä noihin törkykommentoijiin tulee niin uskon, että taustalla on nimenomaan tietämättömyys ja epäkypsyys. Tsemppiä <3

    VastaaPoista
  89. Toisaalta mua häiritsee paljonki se että ihmiset puhuu hyvännäkösistä kropista silleen että ihan kun siihen pitäis olla olemassa joku normi. Kaikki ihmiset on kauniita ja hyvän näkösiä. Ei ole olemassa mulle ainakaan mitään jaottelua. Se on okei pitää itseään kauniina vaikka ei täyttäisikään jotain yhteiskunnan luomaa normistoa...kaikki on kauniita, laihat,lihavat,skrodet ja hennot. Itseään pitää rakastaa ja hyväksyä erillaisuus, se tekee maailmasta rikkaamman paikan kun kaikki saa olla just sitä mitä haluaa. Ite isonpana tyttönä ja paljon töitä tehneenä oman kehoni hyväksymisen eteen näkisin asian niin että voin olla kaunis ja olenkin. En halua sanoa "huolimatta" painostani koska sillä ei ole mitään olellista merkitystä, ainakaan siinä aatemaailmassa missä minä elän.Niin kauan kun on onnellinen ja terve niin vaa`alla näkyvällä painolla ei ole merkitystä eikä se määrittele meitä. body acceptance <3 Mä koen sen hyvinkin terveeksi että nykypäivänä uskalletaan kyseenailaistaa erillaisia ulkonäkö normistoja enemmän kun silloin kun itse oli "nuori" tää on hieno kehityssuunta ja siinä pysytään. Toisekseen ei kannata antaa ajatusta sellasille ihmisille joilla on tarve "kritisoida" muiden ihmisten ulkonäköä, en edes ymmärrä miten he kokee että heillä olisi siihen oikeutta. Muista aina se että se mitä ihmiset sanoo ja kohtelee sua niin kertoo enemmän niistä kun susta.

    VastaaPoista
  90. Ei ole tullut kuin yksi vastaavanlainen kommentti (bikinipostaukseen, eli kai vähän kerjäsin sitä;) ) blogiin eli toivottavasti tämä hieman herätteli!



    Kiitos, tämmösten henkilökohtaisempien postauksien ruotiminen on tosi raskasta, mutta toisaalta en tahtoisi tehdä blogiani millään muulla tavalla.



    Kiitos paljon kommentista. ♥

    VastaaPoista
  91. Ei jestas miten ihana kommentti, kiitos tuhannesti! ♥ Ei ole mitään arvokkaampaa ja hienompaa mitä voin blogistani itse saada irti kuin se, että se vaikuttaa jotenkin positiivisesti muihin ihmisiin tai auttaa muita. Tämmöset kommentit itkettää niin kovasti, kiitos. ♥ ♥ ♥

    VastaaPoista
  92. Kiitos! ♥ Sulla on huikeita meikkejä!

    VastaaPoista
  93. Voi apua, kiitos miljoonasti ♥ ♥ ♥ Kyyneltulvan keskellä täällä on itse kukin ♥ Tällä hetkellä ei loppua näy!

    VastaaPoista
  94. Voiiii ♥ Ihanaa kesää myös sinne!!

    VastaaPoista
  95. Ihana kuulla, että pysyt mukana, teidän tuki tuntuu niin uskomattomalta! ♥ Ihanaa kesää!

    VastaaPoista
  96. Sepä se, kai se että pystyy hillitsemään itsensä haukkumasta muita kuuluu ihan perus käytöstapoihin! :D Se on kyllä jännä miten itsekin kaikkien kymmenientuhansien HYVIEN kommenttien seasta muistaa elävästi juuri ne ilkeät kommentit, jotka on päässeet ihon alle... Tosin tähänkin postaukseen on tullut niin upeita kommentteja, että ne jäävät varmasti mieleen :)



    Kiitos kommentista ja ihanaa kesää! ♥

    VastaaPoista
  97. Voi jestas, kiitos ihanasta kommentista. ♥ Minulla on 7-vuotias kummityttö, jolle toivoisin että osaisin opettaa juuri sen, että hän on maailman paras juuri itsenään kasvoipa hänestä minkälainen tai minkäkokoinen ihminen tahansa. Olenko mä vahva? En itse ole koskaan nähnyt itseäni niin, tuntuu hassulta kuinka niin moni muu luonnehtii minua sellaiseksi. Kiitos vielä ja ihanaa kesää ♥

    VastaaPoista
  98. Kiva kun otat asian esille :)

    Itse aikoinaan pienen vastasyntyneen vauvan tuoreena äitinä pahoitin ja haavoitin kovasti mieleni kun hain netistä jotain tukea. Olo oli muutenkin kovin hylätty, ystävät ja ihmiset ympärillä tuntuivat jatkavan kiireistä elämäänsä samalla kun tunsin jääväni hyvin yksin vauvan kanssa. Oloa olisi varmasti helpottanut se, että moni olisi ihan tosi elämässäkin jättänyt sanomatta joitakin tylyjä kommentteja. Ja lopullinen tuomio tuli virtuaalisesti!

    Meitä satuttaa tai rohkaisee sanat myös virtuaalielämässä. Rohkaiskaamme toisiamme, meitä ei ole luotu tänne yksin pärjäilemään. Sanoillamme on merkitystä.

    Koitetaan uskaltaa purkaa se paha olomme, tai surumme, muuten kuin toisia satuttamalla! On rohkeutta asettaa itsensä alttiiksi haavoittumiselle ja kertoa ääneen mitä oikeasti sisällään kantaa, surua tai iloa. Siinä on riski että tulee tosiaan lytätyksi. Mutta toivottavasti kävisi toisin päin.

    Kiitos sinulle blogistasi. Voimia ja rohkeutta sinulle, kaunis nainen sisäisesti ja ulkoisesti!

    VastaaPoista
  99. Tympii kyllä niin vitusti tämä "oma vika, mitäs oot laittanu ittes esille" ja sillä sittän pitäisi kestää kaikki läskittelyt, huorittelut ja "tapa ittes"-kommentit.

    Esimerkiksi poliitikot ovat tietoisesti valinneet julkisen uran, silti heidän huorittelu ja läskittely ei ole sopivaa, ja ironista kyllä, koska he ovat ihan oikeita "julkkiksia", heidän kunnianloukkaksiin myös suhtaudutaan vakavammin poliisinkin puolesta kun tälläisten ihan tavis-ihmisten, jotka sattuu bloggaamaan.



    Yritin nimittäin itse tehdä taannoin rikosilmoituksia törkeistä viesteistä. Olin reilulla tuulella ja valkannut ilmoitettavaksi vain törkeimmät huorittelut kaikista paskaviesteistä. Poliisia ei juurikaan kiinnostanut, asenne oli tasoa "voin mä nää nyt kirjata mutta ei me kyllä varmaan tulla tutkimaan".



    Poliisi muuten taannoin linjasi, että bloggaajan kunniaa ei voi loukata, koska hän on tietoisesti valinnut olla esillä. En valitettavasti löytänyt linkkiä, mutta about noin oli internetpoliisi sanonut kysyjälle.

    Todella epäreilua! Normaali-ihmisiä rangaistaan lainsuojattomuudella siitä, että on rehellisesti omalla nimellään ja omalla kuvallaan internetissä kertomassa asiallisia mielipiteitään. Siis juuri niin kuin poliisi toivoo, ja anonyymit huutelijat jäävät rankaisematta.



    Yritän itse olla kokonaan lukematta herjaavia kommentteja. Jos on pakko lukea ja ei voi välttyä niin yritän lukea silleen nopeasti etten sisäistä. Ajattelin pitkää, että ei mua haittaa parit ikävät kommentit, että oonhan mä sellaisia aina saanu kuulla ja kyllä mä kestän. Jonnekkin ne silti jää takaraivoon ja kummittelee mielessä sitten kun on vähän huonompi päivä ja peilikuva ei miellytä.



    Maailma on kova ja julma paikka. Tämä ei varmaan juurikaan lohduta... Koita kestää, ja muista että jokaista ikävää kommenttia kohtaan on kymmeniä ihmisiä jotka rakastaa sua just tollasena kun olet!

    VastaaPoista
  100. Tulee vähän myöhässä tämä kommenttini postauksen päiväykseen nähden, ja ehkä tulen toistaneeksi jotain mitä muut ovat jo kirjoittaneet..

    On vaikeaa sivuuttaa ilkeyksiä, varmasti meidän jokaisen. Ilkeänä oleminen on helppo tie, mutta hyvin hyvin alhainen sellainen. Uskon sen kumpuavan kateudesta ja huonosta itsetunnosta. Uskon sen myös tuovan lisää pahaa kylväjälleen. Negatiivisuus ruokkii itseään. Omana yhtenä tärkeänä elämänlauseena toimii Olla lempeä on olla voittamaton. Nousta sen kaiken yläpuolelle, mutta olematta ylimielinen. Ja antaa ihmisille anteeksi heidän typeryytensä ja toivoa että ennemmin tai myöhemmin he voisivat oppia ja ymmärtää.

    Sulla on upeita tekstejä, kuten tämäkin. Käytä enemmän tätä mahtavaa kykyäsi kirjoittaa vaikeista asioista tavalla joka saa ihmiset ajattelemaan ja liikuttumaan. Itse ainakin lukisin niitä mielelläni sinulta lisää. Olet rohkea ja upea ja siksi ihailen sinua! Kaikkea hyvää <3

    VastaaPoista

© Joanna Hearts • Theme by Maira G.